Rouhiaisten Sukuseura ry:n sukujuhla Karjala-talossa
Rouhiaisten Sukuseura ry:n sukujuhla Karjala-talossa
Kaukolan Rouhiaiset viettivät lämminhenkistä sukujuhlaa 17.8.2002 Karjala-talossa. Rouhiaisten Sukuseura ry, kotipaikkanaan Ruovesi, perustettiin valmistavien keskustelujen jälkeen 25.1.1987. Sukujuhlia on pidetty sen jälkeen Ylöjärvellä 1988, Ruovedellä 1990, 1993 ja 1996, ms. Isabellalla välillä Turku-Tukholma-Turku 1999 ja tänä vuonna siis Karjala-talolla. Kaikki sukujuhlat ovat keränneet edustavan joukon Kaukolasta lähtöisin olevan Pentti Rouhiaisen (eli 1600-luvun lopulla) jälkeläisiä ja avioliiton kautta sukuun tulleita.
Sukuseuran keskeisiä tehtäviä on tällä hetkellä sukua koskevan historian ja perinnetiedon kokoaminen ja tallentaminen. Tehtävän helpottamiseksi avattiin seuralle www-kotisivut (www.saunalahti.fi/alakauko), jotka olivat ensimmäisen kerran näkyvillä 14.8.1999. Kuluvan vuoden elokuun puoliväliin mennessä oli kävijämäärä kotisivuilla jo 1965 kpl.
Seuran käytännön toiminta tapahtuu pääasiassa tiimityönä. Niinpä historiatiimi, jota on vetänyt sukuseuran nykyinen puheenjohtaja Seppo Rouhiainen, on muun muassa koonnut tietoja Kaukolan Rouhiaisista ja laatinut kartan sukuhaaroista, luonut ja aloittanut haastattelupohjan testaamisen perinnetiedon keräämiseksi ja tuottanut aineistoa kotisivuille. Kotisivutiimi puolestaan, vetäjänä Eeva-Kaisa Rouhiainen, on kehittänyt kotisivut internetiin, testannut ne, tallentanut sivuille aineistoa ja ylläpitänyt sivuja. On ollut mieluisaa seurata sitä tehokasta tapaa, jolla nykyajan tietotekniikasta perillä olevat vastuuhenkilöt (etenkin Eeva-Kaisa ja Katri Rouhiainen) ovat kehittäneet kotisivuja. Toivoa vain sopii, että lisää nuoria tulisi mukaan tähän työhön ja muuhunkin seuran toimintaan.
Sukuseura kokosi 1990-luvun alussa jäsenistön parina kesänä kotiseuturetkelle Kaukolaan. Vanhempi, Kaukolassa jo asunut osa sukulaisista pääsi vihdoin omin silmin toteamaan sen muutoksen, mikä heidän kotipaikoillaan oli tapahtunut ja nuoremmalle osalle sukua käynti antoi mahdollisuuden luoda konreettinen kuva paikoista ja maisemista, joista vanhemmat ja isovanhemmat olivat heille kertoneet.
Sukujuhlan kohokohdaksi muodostui Kaukolan oman pojan, vuorineuvos Yrjö Pessin alustus Karjalan kannaksen nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Hänhän on perehtynyt tähän asiaan perusteellisesti ja mm. laatinut yhdessä varatuomari Reino J. Auvisen kanssa Karjalan alueiden mahdollisesta palauttamisesta Suomelle aiheutuvia kustannuksia koskevan raportin, joka luovutettiin Karjalan Liitolle 4.1.1993.
Yrjö Pessi totesi, kuten moni muukin entisellä kotiseudullaan käynyt on voinut havaita, että Kannas on hyvää vauhtia rappeutumassa asuinpaikkojen ja yleensä luonnon turmeltuessa ja ihmisten elinolojen heikentyessä. Tilanne voitaisiin vielä korjata, jos suomalaisten perusoikeus heille vuosisatoja kuuluneiden maiden omistukseen palautettaisiin ja myönnettäisiin asianmukaiset toimintamahdollisuudet Karjalassa. Nythän yksityisen pääoman kiinnostus muun muassa metsävarojen kehittämiseen, matkailuun ja vapaa-ajan asuntoihin tehtäviin investointeihin on vähäistä kiinteistöjen osto-oikeuden puuttumisen sekä heikon omaisuuden suojan ja turvallisuuden vuoksi.
Kannaksen nykyisiä venäläisiä asukkaita Pessi piti ennen muuta työvoimana, joka olisi aluksi mukana alueen jälleenrakentamisessa kantasuomalaisten kanssa saatuaan tarpeellisen perus- ja uudelleenkoulutuksen. Myöhemmin väkeä tarvittaisiin muun muassa investoinneilla luoduissa uusissa työtehtävissä Halukkaille tulisi myös ohjata tukea, joka mahdollistaisi paluumuuton Venäjälle.
Karjalakysymys ja sodan mukanaan tuoma vääryys on jäänyt sivuun mm. kouluopetuksessa yli 50 vuoden ajan. Aikaamme leimaa myös henkilökohtainen itsekkyys ja haluttomuus mihinkään uhrauksiin. Nämä eivät kuitenkaan saa nousta esteeksi oikeudenmukaisuuden toteuttamiselle ja neuvottelujen aloittamiselle Karjalan palauttamisesta, kuten Yrjö Pessi totesi rohkaisevassa ja innostavassa alustuksessaan.
Eero Paavilainen
Vantaa