{"id":173,"date":"2014-01-17T09:24:14","date_gmt":"2014-01-17T09:24:14","guid":{"rendered":"http:\/\/rouhiainen.netfinn12.info\/wp\/?page_id=173"},"modified":"2016-02-27T11:09:53","modified_gmt":"2016-02-27T11:09:53","slug":"kaukola","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/?page_id=173","title":{"rendered":"Kaukola"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Viipurin l\u00e4\u00e4niin, K\u00e4kisalmen tuomikuntaan ja K\u00e4kisalmen-Kaukolan nimismiespiiriin kuulunut Kaukolan kunta sijaitsi Laatokan l\u00e4nsirannalla, Karjalan Kannaksen pohjoisosassa. Kaukolan seurakunta puolestaan kuului Viipurin hiippakuntaan ja K\u00e4kisalmen rovastikuntaan.<\/p>\n

Kaukolan rajanaapureina olivat etel\u00e4ss\u00e4 R\u00e4is\u00e4l\u00e4, l\u00e4nness\u00e4 Kirvu, pohjoisessa Hiitola sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 K\u00e4kisalmen maalaiskunta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s K\u00e4kisalmen kaupungin raja ulottui ter\u00e4v\u00e4n\u00e4 piikkin\u00e4 Kaukolan rajaan saakka. Koillisessa ja it\u00e4koillisessa Kaukola rajoittui Laatokkaan.<\/p>\n

Kaukolan maapinta-ala oli l\u00e4hes 270 neli\u00f6kilometri\u00e4 eli noin 27 000 hehtaaria, siit\u00e4 oli vuonna 1938 peltoa noin 5 800 hehtaaria eli runsas viidennes. Kaukolassa oli virallisesti 27 kyl\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Historia<\/strong><\/p>\n

Kaukolasta on l\u00f6ydetty muinaisl\u00f6yt\u00f6j\u00e4 kivikautisen vaiheen (5000 – 500 eKr) ajalta, mm. kivikautisia asuinpaikkoja. My\u00f6h\u00e4iskivikautisen vaiheen j\u00e4lkeen Kaukolan asutus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taantuneen noin tuhannen vuoden ajaksi. Syyksi on ep\u00e4ilty noin 1000 eKr alkanutta ilmaston huononemista.<\/p>\n

Kaukolan varhaisimmat rautakautiset l\u00f6yd\u00f6t ovat viikinkiajalta (n. 800 – 1050 jKr), mutta varsinainen kukoistuskausi osui ristiretkien aikaan eli noin vuosiin 1100 – 1300 eKr. Samoille vuosille on ajoitettu my\u00f6s l\u00f6ydetyt kalmistot kiinte\u00e4n asutuksen varmoina merkkein\u00e4.<\/p>\n

Ristiretkiajan karjalaiset asuivat kahden kesken\u00e4\u00e4n kilpailleen valtiomahdin, ortodoksisen Novgorodin ja siihen aikaan viel\u00e4 roomalais-katolisen Ruotsin raja-alueella. Sotatoimet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 1323 solmittuun P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaan. Sen raja j\u00e4tti Kaukolan alueen Novgorodin puolelle. Valtioiden v\u00e4liset rauhansopimukset eiv\u00e4t siihen aikaan olleet pyhi\u00e4 tai pitk\u00e4aikaisia. Taistelut jatkuivat vuosisatojen saatossa rajakahakoina ja kostoretkin\u00e4.<\/p>\n

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa k\u00e4yty sota johti 1617 solmittuun Stolbovan rauhaan, jonka seurauksena K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4ni ja siten my\u00f6s Kaukola liitettiin Ruotsin valtakuntaan.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 valloitti K\u00e4kisalmen ymp\u00e4rist\u00f6ineen suuren Pohjansodan (1700 – 1721) alkuvaiheissa vuonna 1710. Muu Suomi muuttui 1808-09 k\u00e4ydyn sodan j\u00e4lkeen solmitussa Haminan rauhassa Ruotsin valtakunnan osasta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluvaksi Suomen Suurruhtinaskunnaksi. Suomen Suurruhtinaskunnan osana kovat kokenut Karjala p\u00e4\u00e4si lopulta nauttimaan kokonaisen vuosisadan mittaisesta rauhankaudesta. Kaukolassa se ilmeni suotuisana kehityksen\u00e4 monilla aloilla, mm. v\u00e4kiluku kohosi nopeasti. Kun Kaukolassa oli 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ollut vain runsaat 1100 asukasta, heit\u00e4 oli sata vuotta my\u00f6hemmin jo l\u00e4hes kolminkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Itsen\u00e4inen Kaukolan kunta ja seurakunta saivat alkunsa 1800-luvulla. Varsinaisen kunnallisen toiminnan katsotaan alkaneen n\u00e4lk\u00e4vuonna 1868, jolloin pidettiin ensimm\u00e4inen kuntakokous. Itsen\u00e4inen seurakunta perustettiin 1896.<\/p>\n

Suomi itsen\u00e4istyi ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana 6.12.1917.<\/p>\n

Toinen maailmansota toi karjalaisten eteen evakkotaipaleet. Suomen talvisota k\u00e4ytiin 30.11.1939 – 13.3.1940. Ensimm\u00e4iset v\u00e4est\u00f6nsiirrot jouduttiin suorittamaan vuodenvaihteen 1940 j\u00e4lkeen rintaman l\u00e4hestymisen takia. Moskovan rauhan j\u00e4lkeen alkoi evakuointi. Sota kuitenkin jatkui jatkosotana vuosina 1941 – 1944. Asemasota kesti vuodesta 1942 – kes\u00e4\u00e4n 1944. Neuvostoliitto aloitti suurhy\u00f6kk\u00e4yksen Karjalan Kannakselle 9.6.1944 sen j\u00e4lkeen, kun Suomi ilmoitti Neuvostoliiton rauhanehtojen olevan kohtuuttomia. V\u00e4est\u00f6n evakuointi aloitettiin 20.6.1944. V\u00e4lirauhansopimus (Moskovan sopimus) solmittiin 19.9.1944 ja vahvistettiin l\u00e4hes sellaisenaan Pariisin rauhassa vuonna 1947. Karjala oli menetetty.<\/p>\n

Vuonna 1944 Karjalasta tuli osa Leningradin aluetta oblastia. V\u00e4ke\u00e4 siirtyi ja siirrettiin Kannakselle Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ukrainasta ja Leningradin alueelta. Kaukola muuttui asutusalueeksi ja sovhoosi- ja kolhoosialueeksi. Vuonna 1948 nimet ven\u00e4l\u00e4istettiin. Kaukola sai kaksi nime\u00e4: Sevastjanovo (Koverilan koskenkyl\u00e4) ja Ilmetjoke ja Susino (varsinainen kirkonkyl\u00e4 ja Hautapelto). Sevastjanovo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakiintuneen Kaukolan nimeksi Susino-nimen syrj\u00e4ytyess\u00e4.<\/p>\n

Asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vuosi Asukkaita
\n1755 1136
\n1850 8096
\n1870 2756
\n1875 2873
\n1900 3680
\n1910 4358
\n1920 4787
\n1930 4758
\n1936 4359
\n1938 4230<\/p>\n

Kaukola nykyisin<\/strong><\/p>\n

Kaukolan alueella harjoitetaan nyky\u00e4\u00e4n teollisuutta, mm. graniittikallioiden louhintaa ja alueella sijaitsee sepelitehdas. Pohjoisemmassa l\u00e4hell\u00e4 Hiitolan rajaa sijaitsee Pietarin yliopiston alainen Laatokan ekologinien tutkimusasema, joka perustettiin 1949. Alueelle on rakennettu huvila-asutusta, onhan t\u00e4m\u00e4 lomailuun otollinen alue vain noin 150 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Pietarista. Kaukolan entisess\u00e4 kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 on nykyisin pieni asutusalue, jossa asuu tuhatkunta asukasta, osa kerrostaloissa. Vanhoista asumuksista Kaukolan entisess\u00e4 keskustassa on j\u00e4ljell\u00e4 R\u00e4kk\u00f6l\u00e4isen, Einar Puputin, Mielosen apteekin, Sihvon kievarin ja Penttil\u00e4n rakennukset.<\/p>\n

Kaukolan kirkko<\/strong><\/p>\n

Kaukolassa on sen historian aikana ehtinyt olemaan jo 5 kirkkoa. Ensimm\u00e4inen kirkko rakennettiin Kaarlahden Kirkkoharjulle. Ortodoksinen kirkko muutettiin 1600-luvun alussa luterilaiseksi. Kirkko lienee 1640-luvulla siirretty Munkkinsalmen rannalle, mihin my\u00f6hemm\u00e4t kirkot on my\u00f6s rakennettu. Uusi kirkko rakennettiin 1692, mutta se rappeutui isovihan aikana. Kolmas kirkko rakennettiin 1751, mutta jostain syyst\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ei ollut pitk\u00e4ik\u00e4inen, vaan seuraava ja j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n nelj\u00e4s kirkko rakennettiin jo vuonna 1779. Kirkko oli paanukattoinen ristikirkko, jossa oli erilliset kellotapulit. Vuonna 1909 kirkkoon asennettiin l\u00e4mmityslaitteet ja urut. T\u00e4m\u00e4 kirkko paloi vuonna 1932 mielisairaan miehen sytytt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Viides ja viimeinen kirkko rakennettiin 1933. T\u00e4m\u00e4 punatiilinen kirkko sai s\u00e4hk\u00f6valon ja -l\u00e4mmityksen. Jatkosodan aikana kirkko menetti tornin ylimm\u00e4isen osan suomalaisten toimesta, koska paikkaa pidettiin ven\u00e4l\u00e4isten tulenjohtopaikkana.<\/p>\n

Kirkko on nyky\u00e4\u00e4n ulkoap\u00e4in kunnossa, mutta sisustus on purettu. Kirkkoa on sotien j\u00e4lkeen k\u00e4ytetty mm. erilaisina varastoina ja karjatiloina. Kirkon l\u00e4heisyydess\u00e4 olevalle hautausmaalle on kes\u00e4kuussa 1991 tuotu suomalaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten yhteisseremonioin muistolaatta sodassa kuolleiden muistoksi. Paikalla aikaisemmin ollut vanha muistopatsas oli menett\u00e4nyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nKaukola, julkaisja Kaukolan historian toimikunta, kustantaja Kauko-s\u00e4\u00e4ti\u00f6. 1.painos 1955, 2.painos 1998
\nKaukolaa ja kaukolaisii, toimittanut Kalevi Paavilainen, ISBN 951-99808-7-3, julkaisija ja kustantaja Kauko-S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Viipurin l\u00e4\u00e4niin, K\u00e4kisalmen tuomikuntaan ja K\u00e4kisalmen-Kaukolan nimismiespiiriin kuulunut Kaukolan kunta sijaitsi Laatokan l\u00e4nsirannalla, Karjalan Kannaksen pohjoisosassa. Kaukolan seurakunta puolestaan kuului Viipurin hiippakuntaan ja K\u00e4kisalmen rovastikuntaan. Kaukolan rajanaapureina olivat etel\u00e4ss\u00e4 R\u00e4is\u00e4l\u00e4, l\u00e4nness\u00e4 Kirvu, pohjoisessa Hiitola sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 K\u00e4kisalmen maalaiskunta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s K\u00e4kisalmen kaupungin raja ulottui ter\u00e4v\u00e4n\u00e4 piikkin\u00e4 Kaukolan rajaan saakka. Koillisessa ja it\u00e4koillisessa Kaukola<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=173"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":176,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions\/176"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}