Pentti Rouhiaiseen liittyv\u00e4t tuomiokirjat:<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n on kopioitu ne tuomiokirjasuomennokset, jotka liittyv\u00e4t ep\u00e4ilyksett\u00e4 Penttiin tai h\u00e4nen perheeseens\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 2.-3.9.1667 s.788<\/b><\/p>\n Tuomittiin Pentti Rouhiainen Kaukolasta maksamaan 1 tynnyri kauraa, koska h\u00e4nen sikansa ovat sy\u00f6neet (ne) Jaakko Montoselta. Er\u00e4\u00e4t lautakunnan j\u00e4senet todistavat t\u00e4m\u00e4n ja Heikki Henttinsen tulee ne ulosmitata.<\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 6.-7.10.1671 s.374<\/b><\/p>\n M\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Matti K\u00e4k\u00f6nen ja Nuutti Paavilainen katsastamaan, kuinka suuren kappaleen peltoa Lauri Everi on Brandt’in luvalla ottanut itselleen Pentti Rouhiaiselta. Sen j\u00e4lkeen tehd\u00e4\u00e4n tarkempi p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n ja samat k\u00e4r\u00e4j\u00e4t s.374<\/p>\n Lauri Everi Kaukolasta astui esiin ja valitti naapuristaan Pentti Rouhiaisesta, joka oli h\u00e4nen kaskestaan, jonka h\u00e4n (Everi) oli kyl\u00e4n yhteiselt\u00e4 suolta hakannut ja raivannut, anastanut itselleen kolmisen kapanalaa maata ja ymp\u00e4r\u00f6inyt sen aidalla. H\u00e4nell\u00e4 oli todistajinaan kaksi lautamiest\u00e4 Matti K\u00e4k\u00f6nen ja Sipi Pessi, jotka todistivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Lauri on jo korjannut kaksi satoa per\u00e4kk\u00e4in samalta maalta ja kun h\u00e4n aikoi kylv\u00e4\u00e4 maan kolmannen kerran, t\u00e4m\u00e4 Rouhiainen tulee, eik\u00e4 vain v\u00e4kisin kylv\u00e4, vaan valtaa ja ymp\u00e4r\u00f6i aidalla kaikki. He todistivat koko lautakunnan kanssa, ett\u00e4 kaikki on kyl\u00e4n yhteist\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja suota. T\u00e4h\u00e4n Rouhiainen v\u00e4itti, ett\u00e4 koska h\u00e4n oli samalla maalla kaivanut ojan er\u00e4\u00e4n suokappaleen ymp\u00e4ri ja viljellyt sit\u00e4 koska Lauri Everin hakkaama ja viljelem\u00e4 (maa) oli h\u00e4nen aluettaan, niin sanoo ottaneensa sen itselleen aitauksellaan ja jo kylv\u00e4neens\u00e4. Koska todistetaan, ett\u00e4 mets\u00e4 on yhteist\u00e4, olisi Rouhiaisen pit\u00e4nyt maksaa sakkoa 40 markkaa v\u00e4kivallasta maanlain\/kuninkaankaaren 28. luvun mukaan. Mutta h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja k\u00f6yhyytens\u00e4 takia h\u00e4net armahdettiin 9 markan sakolla t\u00e4ll\u00e4 kertaa rakennuskaaren 41.luvun mukaan ja tuomittiin menett\u00e4m\u00e4\u00e4n satonsa sek\u00e4 luovuttamaan samaisen maan Lauri Everille nautittavaksi ja viljelt\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4st\u00e4 Rouhiainen vetosi laamanninoikeuteen.<\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t 20.-21.1674 s. 3<\/b><\/p>\n Koska Pentti Rouhiainen my\u00f6nt\u00e4\u00e4 olleensa yhti\u00f6ss\u00e4 set\u00e4ns\u00e4 pojan Yrj\u00f6 Rouhiaisen kanssa ennen ruptuuriaikaa (1656-58), jolloin tehtiin se velka, jota porvari Hannukaisen poika perii heilt\u00e4, niin julistettiin tuomio, ett\u00e4 h\u00e4n maksaa suhteellisesti saman velan 4 markalla 28(?) \u00e4yrill\u00e4 kuparirahaa, ja velkoo sitten velji\u00e4\u00e4n miten parhaiten voi.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4h\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 Pentill\u00e4 oli velji\u00e4, mit\u00e4 ei ollut mainittu Pullin sukupuussa eik\u00e4 ole ollut esill\u00e4 muussakaan yhteydess\u00e4! Ent\u00e4 miksi Pentti velkoo veljilt\u00e4\u00e4n? Eik\u00f6 tarkoittane, ett\u00e4 my\u00f6s veljet ovat olleet velanottoaikana samassa talossa (yhti\u00f6ss\u00e4)?<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 30.-31.8.1680 s.784<\/b><\/p>\n Yrj\u00f6 Rouhiainen<\/span> Kaukolasta tuomittiin maksamaan kappalaiselle, herra Isac Jackariukselle todistettu ja tunnustettu valka, 3 riikintaalaria eli 12 taalaria kuparirahaa aikaisemman arvon mukaan, mink\u00e4 h\u00e4n on edesmenneelle ven\u00e4l\u00e4iselle Iivana Tukialle velkaa ja jonka h\u00e4n (Tukia?) on testamentannut herra Isac’ille. T\u00e4st\u00e4 kirkkoherran, herra Erich Molleniuksen on saatava 10 taalaria kuparirahaa mainitun vainajan hautausmaksuksi.<\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4inen tarkoittaa t\u00e4h\u00e4n aikaan yleens\u00e4 kreikanuskoista karjalaista. T\u00e4m\u00e4 Yrj\u00f6 lienee Pentin serkku.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n ym. syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 12.-17.11.1688 s.246v-247<\/b><\/p>\n Sakotettiin Pentti Rouhiaista Kaukolasta 3 markalla, koska h\u00e4n ei tullut k\u00e4r\u00e4jille vastaamaan Pentti Ohvolle samasta kyl\u00e4st\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oli pystytt\u00e4nyt navettansa viisi viikkoa sitten t\u00e4m\u00e4n Ohvon tuvan ikkunan alle suureksi haitaksi Ohvolle, kun aurinko ei p\u00e4\u00e4se paistamaan h\u00e4nen tupaansa eik\u00e4 sinne p\u00e4\u00e4se puukuorman kanssa. Lautamies Nuutti Paavilainen ilmoitti haastaneensa h\u00e4net. N\u00e4in ollen mainittua Rouhiaista kehotetaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois samaisen rakennuksensa, jos h\u00e4n haluaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 laillisen rangaistuksen, koska mainitut lautamiehet Nuutti Paavilainen ja Yrj\u00f6 Montonen my\u00f6s todistavat, ett\u00e4 rakennus on pystytetty suureksi haitaksi Ohvolle. Muuten h\u00e4net haastetaan seuraaville k\u00e4r\u00e4jille. T\u00e4h\u00e4n aikaan talot rakennuksinen lienev\u00e4t olleet l\u00e4hekk\u00e4in keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4, joten n\u00e4inkin on voinut k\u00e4yd\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n ym. syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 10.-15.10.1692 s.92<\/b><\/p>\n Lauri Pentinpoika Rouhiainen<\/span> Kaukolasta on veljens\u00e4 Yrj\u00f6n<\/span> kanssa soutanut veneell\u00e4 viime vuoden elokuun 21.pn\u00e4, joka oli sunnuntai, 3 penikulmaa S\u00e4rksaloon ollakseen veljens\u00e4 puhemiehen\u00e4, laiminly\u00f6den jumalanpalveluksen sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kuten h\u00e4n itse my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja kirkkoherra Johan Nigraeus kirjallisesti ilmoittaa. Nimismies todistaa haastaneensa molemmat lautamies Nuutti Paavilaisen kautta k\u00e4r\u00e4jille, kuten Lauri itsekin my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Heid\u00e4t tuomittiin kumpikin 40 markan sakkoon sapatin rikkomisesta sapatinrikkomisasetuksen 3. ja 11. kohdan mukaan. Penikulma 1600-luvun alussa oli n. 6 km, v:sta 1649 se oli 10 689 m. N\u00e4in saimme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaksi Pentin pojista oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa aikuisia. Jos puhemiesteht\u00e4v\u00e4 tuotti tulosta, oli Yrj\u00f6ll\u00e4 sittemmin my\u00f6s perhett\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t 10.-13.3.1697 s.104<\/b><\/p>\n Sipi Pekanpoika Ohvo R\u00e4is\u00e4l\u00e4n pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja Kaukolan kyl\u00e4st\u00e4 valittaa kovasti Jaakko Everist\u00e4 ja Pentti Rouhiaisesta<\/span>, samasta kyl\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 he ovat viime kes\u00e4n\u00e4 v\u00e4kisin (niitt\u00e4neet) Hautapellonniityn, vaikka h\u00e4n on saanut t\u00e4m\u00e4n oikeusistuimen lopullisen tuomion ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 18.p:lt\u00e4 maaliskuuta 1695, mink\u00e4 johdosta h\u00e4nell\u00e4 on mielest\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4, moittimaton omistusoikeus (niittyyn). H\u00e4n anoi, ett\u00e4 heit\u00e4 rangaistaisiin lainmukaisesti valitetusta harjoitetusta v\u00e4kivallasta. Vastaajat esittiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n oikeusistuimen antaman todistuksen 28, 29.p:lt\u00e4 maaliskuuta 1695 er\u00e4ist\u00e4 heid\u00e4n esiin tuomistaan todistajista Nurminiityn ja t\u00e4m\u00e4n niityn suhteen, mutta asia on j\u00e4\u00e4nyt silleen. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4yt\u00f6n nojalla oikeus toteaa, ett\u00e4 heid\u00e4n v\u00e4kivaltansa Ohvon niittyjen hein\u00e4nteossa ja muussakin viljelyksess\u00e4, raivauksessa ja kylv\u00f6ss\u00e4, jota he ovat ottaneet tehd\u00e4kseen, on tuskin puolustettavissa. Sen vuoksi Jaakko Everi ja Pentti Rouhiainen menett\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he ovat Sipi Ohvolle kuuluvilta tiluksilta saaneet, ja hein\u00e4n puutteessa korvaamaan sen arvo rahassa. Kumpikin tuomittiin my\u00f6s tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallasta sakkoihin maanlain kuninkaankaaren 28.luvun mukaan, 40 markkaa kummallekin, sek\u00e4 kihlakunnanoikeuden tuomion rikkomisesta 3 markkaa maanlain k\u00e4r\u00e4j\u00e4kaaren sen luvun mukaan. Vastaajien on my\u00f6s korvattava Ohvolle k\u00e4ytetyt oikeudenk\u00e4yntikulut yhteens\u00e4 1 taalari 8 \u00e4yri\u00e4 hopearahaa.<\/p>\n Asia oli em. mukaan ollut esill\u00e4 jo kev\u00e4tk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 1695, josta Pulli ei ollut kirjannut tuomiota, ehk\u00e4 arkistossa ei ole kaikkia asiakirjoja. Ohvolla ja Pentill\u00e4 eiv\u00e4t naapurisuhteet ole ilmeisesti olleet kovin l\u00e4mpim\u00e4t, olihan Pentti tuomittu yhdeks\u00e4n vuotta t\u00e4t\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4tapausta aikaisemmin purkamaan navetta Ohvon tuparakennuksen tuntumasta.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 2.-6., 8.11.1697 s.324<\/b><\/p>\n Lukkari Esko Eskonpoika Kaukolan kyl\u00e4st\u00e4 todisti, ett\u00e4 talollinen Pentti Rouhiainen<\/span> pit\u00e4\u00e4 hallussaan h\u00e4nen viljelykseens\u00e4 ottamansa tilan niitty\u00e4 nimelt\u00e4 Kortesuo, 6 kuormanalaa. T\u00e4m\u00e4n vahvistukseksi h\u00e4n toi esiin vanhan laamannin(k\u00e4r\u00e4jien) lautamiehen Eerikki Oravan, joka on asunut samaa tilaa ennen Ven\u00e4j\u00e4n ruptuuria. Vastaaja sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n on pitk\u00e4n aikaa tehnyt niitylt\u00e4 hein\u00e4\u00e4 moitteetta ja on raivannut enemm\u00e4n kuin puolet. T\u00e4m\u00e4n asian oikea laatu voidaan tutkia mukavimmin itse paikalla ja n\u00e4in ollen oikeus totesi aiheelliseksi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 vuokraajana luotetun \u00c5ke Ohlssonin ottamaan selkoa t\u00e4m\u00e4n asian oikeasta laidasta tulevana kes\u00e4n\u00e4, jos Luoja suo, mink\u00e4 j\u00e4lkeen asiassa seuraa se p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka voi olla sopiva.<\/p>\n Samat k\u00e4r\u00e4j\u00e4t s.325v<\/b><\/p>\n Risto Tajunen Kaukolan kyl\u00e4st\u00e4 kertoi, ett\u00e4 h\u00e4nen appensa oli luvannut h\u00e4nelle viidennen osan omaisuudestaan, ja valitti, ett\u00e4 h\u00e4n (ep\u00e4selv\u00e4) ei viime talvena ollut saanut jaossa viljaa kuin kuudennen kapan. Lauri Rouhiainen antoi is\u00e4ns\u00e4 puolesta oikeudelle Tajusen anomuksen johdosta vastauksen, ett\u00e4 Taju on saanut viidennen osan kokonaan muusta omaisuudesta paitsi viljasta, joka on jaettu suhteellisesti kuuteen osaan is\u00e4n viel\u00e4 el\u00e4ess\u00e4. Kuudes osa on tarkoitettu h\u00e4nen (is\u00e4n) elatuksekseen. Oikeus katsoo, ett\u00e4 Risto Tajunen ei ole t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestelyss\u00e4 v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin syrjitty. N\u00e4in ollen julistetaan h\u00e4nen vaatimuksensa lis\u00e4viljasta arvottomaksi ja h\u00e4nen on tyydytt\u00e4v\u00e4 siihen osuuteen sek\u00e4 viljasta ett\u00e4 muusta, jonka h\u00e4n on jo saanut haltuunsa.<\/p>\n Edelleen samat k\u00e4r\u00e4j\u00e4t s. 325v-326<\/b><\/p>\n Risto Tajunen Kaukolasta valitti Lauri Rouhiaisesta, samasta kyl\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen (Rouhiaisen) hevosensa ovat laitumella ollessaan turmelleet h\u00e4nen kaurasatonsa Saviahonsuolla, mik\u00e4 lautamies Nuutti Montosen arvion mukaan on verotusarvoltaan 1 tynnyri kauraa. Mainittu lautamies sanoi, ett\u00e4 vahinko johtui siit\u00e4, ett\u00e4\u00e4 Rouhiainen oli j\u00e4tt\u00e4nyt aitauksen er\u00e4\u00e4lt\u00e4 kohdasta auki korjattuaan hein\u00e4\u00e4 aitauksen sis\u00e4lt\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen hevoset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4lle ja n\u00e4in t\u00e4m\u00e4 valitettu vahinko oli tapahtunut. N\u00e4in ollen Lauri Rouhiainen tuomittiin maksamaan t\u00e4st\u00e4 vahingosta korvaus lautamiehen arvion mukaan: 1 tynnyri kauraa sek\u00e4 24 \u00e4yri\u00e4 hopearahaa oikeudenk\u00e4yntikuluina.<\/p>\n Sivulla 324 syytetiin Pentti\u00e4 Kortesuon laittomasta hallussa pit\u00e4misest\u00e4. Samojen k\u00e4r\u00e4jien p\u00f6yt\u00e4kirjan seuraavalla sivulla mainitaan viljasta, joka oli jaettu kuuteen osaan is\u00e4n viel\u00e4 el\u00e4ess\u00e4. Pentti oli siis kuollut maaliskuun ja marraskuun v\u00e4lill\u00e4. Kuollutta voitiin viel\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 (s.324). 1600-luvun viimeisin\u00e4 vuosina lienee ollut katovuosia, joten n\u00e4iden haasteiden taustaa voidaan ajatella n\u00e4l\u00e4n tuottamana, mutta on Laurin ja langon v\u00e4lill\u00e4 ehk\u00e4 ollut muutenkin huonot suhteet. <\/i><\/span><\/p>\n P\u00f6yt\u00e4kirjasta toteamme, ett\u00e4 Pentill\u00e4 on ollut tyt\u00e4r, joka oli naimisissa Tajusen kanssa. Tajunen oli saanut viidennen osan omaisuudesta ja Pentti oli tarkoittanut kuudennen osan omaksi elatuksekseen. T\u00e4st\u00e4 voinemme p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Pentill\u00e4 olleen viisi lasta, kuten j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 seuraavista tuomioista viel\u00e4 varmistuu. Pentti kuoli ilmeisesti lesken\u00e4. Vaimosta ei kuitenkaan l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n viitett\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjateksteiss\u00e4. <\/i><\/span><\/p>\n Tuomiokirjoista k\u00e4y selville, ett\u00e4 Pentti oli viljellyt maata Kaukolassa jo 1650-luvun alkupuolella, joten olemme seuranneet h\u00e4nen vaiheitaan noin 45 vuoden ajalta. Pentin kuoltua n\u00e4ytt\u00e4isi talosta olleen vastuussa Lauri ja t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oli h\u00e4nell\u00e4 “hevosia” eli enemm\u00e4n kuin yksi. Kun my\u00f6hemmin mainitaan viel\u00e4 pojista Esko, on Pentin apuna ollut ainakin kolme poikaa, jotka k\u00e4sitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n viljelyoikeuksia puolustaessaan pystyiv\u00e4t poistamaan pellolta naapurit, p\u00e4\u00e4telt\u00e4nee t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 pojilla on ollut voimaa ja kokoa. El\u00e4m\u00e4 ei suinkaan ole ollut helppoa.<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 21.-26.11.1698 s.218v-219<\/b><\/p>\n Kymmenniekka Henrik Reesman R\u00e4is\u00e4l\u00e4st\u00e4 ilmoitti oikeudelle tiedoksi, ett\u00e4 Lauri Pentinpoika Rouhiainen Kaukolasta oli hy\u00f6k\u00e4nnyt h\u00e4nen kimppuunsa ja repinyt tukasta, kun h\u00e4n oli kutsumassa h\u00e4nt\u00e4 (Rouhiaista) hovin ty\u00f6h\u00f6n. Lauri koetti kielt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, mutta Nuutti Savolaisen, samasta kyl\u00e4st\u00e4, valallinen todistus sai h\u00e4net vakuuttuneeksi. N\u00e4in ollen Lauria sakotettiin 6 markalla hopearahaa kaupunginlain haavoittamisenkaaren 12 luvun mukaan tahallisuudesta sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin korvaamaan oikeudenk\u00e4yntikulut 1 taalarilla hopearahaa. Kun t\u00e4m\u00e4 oli julistettu, Lauri sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n (kymmenniekka?) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hovin ty\u00f6st\u00e4 lahjuksilla ja lahjoilla, mik\u00e4 my\u00f6s pyynn\u00f6st\u00e4 merkittiin p\u00f6yt\u00e4kirjaan.<\/p>\n Teksti tuo esiin useita mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kohtia. Oli kulunut vuosi edellisten k\u00e4r\u00e4jist\u00e4. Mainitaan Nuutti Savolainen, joka kirkonkirjoissa on vuonna 1760 kuolleen Pentti Rouhiaisen appi. T\u00e4ss\u00e4 tuli nyt esiin, ett\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hoviin t\u00f6ihin. Olivatko pojat kenties olleet aikaisemmin hovin t\u00f6iss\u00e4, mutta Lauri nyt is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 katsoi voivansa siit\u00e4 kielt\u00e4yty\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 tulee my\u00f6s j\u00e4lleen esiin v\u00e4kivaltainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. <\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n talvik\u00e4r\u00e4j\u00e4t 3.-8., 10.-12.2.1702 s.12-12v<\/b><\/p>\n Sakari Muukkonen R\u00e4is\u00e4l\u00e4n pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 valittaa Esko ja Yrj\u00f6 Rouhiaisesta samasta pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, koska he ovat vastoin h\u00e4nen tahtoaan m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet h\u00e4nelle heid\u00e4n veljens\u00e4 perinn\u00f6njaossa ikivanhan lehm\u00e4n, joka pian sen j\u00e4lkeen on kuollut(?), heid\u00e4n pes\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuuluvan lehm\u00e4n sijasta, joka on poikinut vain 2 kertaa. Lauri Rouhiainen todisti samoin, mit\u00e4 Esko ja Yrj\u00f6 eiv\u00e4t voineet kielt\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen heid\u00e4t tuomittiin antamaan Sakarille nuori lehm\u00e4 sek\u00e4 24 \u00e4yri\u00e4 hopearahaa oikeudenk\u00e4yntikuluina. Samoin heid\u00e4n tulee toimittaa h\u00e4nelle se uhkasakko, jonka vastaajat ovat ottaneet pois Sakarilta ja jonka he ovat aluksi antaneet h\u00e4nelle suosiolla 6 vuodelta paimenen palkkaa.<\/p>\n Pulli totesi t\u00e4st\u00e4: Tekstist\u00e4 ei k\u00e4y selville, mihin Muukkosen vaatimus perustui,. H\u00e4nen t\u00e4ytyi olla jollain tavalla sukua Rouhiaisille tai ehk\u00e4 lankomies.<\/i><\/span><\/p>\n Mit\u00e4 mahtanee tarkoittaa “h\u00e4nelle heid\u00e4n veljens\u00e4 perinn\u00f6njaossa”? Jos t\u00e4m\u00e4 on kirjausvirhe tarkoittaen is\u00e4n perinn\u00f6njakoa, olisi Muukkonen naimisissa Pentin tytt\u00e4ren kanssa, joka olisi aikaisemmin mainittu toinen Pentin tyt\u00e4r. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 Muukkonen on aikanaan ollut paimenena Rouhiaisilla. Nyt Lauri todisti Muukkosen puolesta ja Eskoa ja Yrj\u00f6\u00e4 vastaan! Olivatko Esko ja Yrj\u00f6 jollakin tavalla juonineet lehmien vaihtamisella?<\/i><\/span><\/p>\n R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 1.-5., 7.-11.12.1703 s.162<\/b><\/p>\n Lauri, Yrj\u00f6 ja Eskeli Rouhiainen Kaukolasta esittiv\u00e4t, ett\u00e4 Tuomas Ahokkaan, samasta kyl\u00e4st\u00e4, koira on raadellut kuoliaaksi 4 heille kuuluvaa sikaa, jotka lautamies Montonen on arvioinut yhteens\u00e4 11 taalarin 16 \u00e4yrin kuparirahaa arvoiseksi. Koska he vahvistivat t\u00e4m\u00e4n valituksensa karja(nhoitaja?) Risto Ohvon sek\u00e4 Valpuri Ramman todistuksella, tuomittiin Ahokas maksamaan sikojen arvo asianosaisille sek\u00e4 24 \u00e4yri\u00e4 hopearahaa oikeudenk\u00e4yntikuluina ja lis\u00e4ksi sakkoja 3 markkaa maanlain rakennuskaaren 47 luvun mukaisesti.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 veljekset mainitaan sikojen omistajina. Aikaisemman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pohjalta n\u00e4ytti, ett\u00e4 Esko ja Yrj\u00f6 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olisi olleet yhdess\u00e4 Laurin kanssa, mutta t\u00e4ss\u00e4 he pitiv\u00e4t karjaa samassa tarhassa. Pentin ja h\u00e4nen poikiensa vaiheita k\u00e4sittelev\u00e4t tuomiokirjamerkinn\u00e4t p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n.<\/i><\/span><\/p>\n Pentin pojanpoika oli Pentti, joka meni naimisiin Nuutti Savolaisen Anna-tytt\u00e4ren kanssa. Pentti tavataan kirkonkirjamerkinn\u00f6iss\u00e4. Kaukolan kirkonkirjojen pit\u00e4minen alkoi vasta vuonna 1752.<\/i><\/span><\/p>\n Suuri Pohjan sota (Iso Viha) oli alkanut vuonna 1700 ja ven\u00e4l\u00e4iset valtasivat K\u00e4kisalmen vuonna 1710. Rauha solmittiin vuonna 1721, jolloin alue liitettiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Vuoden 1724 henkikirjassa ei mainita kaikkia niit\u00e4 Rouhiaisia, joiden olettaisimme kirkonkirjamerkint\u00f6jen mukaan tuolloin asuneen Kaukolassa. Joko osa perheest\u00e4 on sodan johdosta ollut muualla tai asiakirjamerkin\u00f6iss\u00e4 on puutteita.<\/i><\/span><\/p>\n Toivottavasti mahdollisissa jatkoselvityksiss\u00e4 viel\u00e4 joskus l\u00f6yd\u00e4mme lis\u00e4\u00e4 tietoja!<\/i><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pentti Rouhiaiseen liittyv\u00e4t tuomiokirjat: T\u00e4h\u00e4n on kopioitu ne tuomiokirjasuomennokset, jotka liittyv\u00e4t ep\u00e4ilyksett\u00e4 Penttiin tai h\u00e4nen perheeseens\u00e4. R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 2.-3.9.1667 s.788 Tuomittiin Pentti Rouhiainen Kaukolasta maksamaan 1 tynnyri kauraa, koska h\u00e4nen sikansa ovat sy\u00f6neet (ne) Jaakko Montoselta. Er\u00e4\u00e4t lautakunnan j\u00e4senet todistavat t\u00e4m\u00e4n ja Heikki Henttinsen tulee ne ulosmitata. R\u00e4is\u00e4l\u00e4n syysk\u00e4r\u00e4j\u00e4t 6.-7.10.1671 s.374 M\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Matti K\u00e4k\u00f6nen ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/184"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=184"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/184\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":185,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/184\/revisions\/185"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}