Mirja Rouhiainen esitteli tammikuussa 2001 Erkki Rouhiaisen 80-vuotisp\u00e4ivill\u00e4 vintilt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n mustakantisia vihkosia, joihin h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja iso\u00e4itins\u00e4 olivat merkinneet muistiin tapahtumia ja tuntemuksia talvisodan ajalta ja sen j\u00e4lkeen. On syyt\u00e4 muistuttaa lukijalle, ett\u00e4 Simolla oli ensimm\u00e4iselle evakkomatkalle l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 ik\u00e4\u00e4 56 vuotta ja kun perhe viimein p\u00e4\u00e4si asettumaan omaan taloon Parkanossa, t\u00e4ytti Simo jo 67 vuotta.<\/i><\/p>\n
Historiatiimi on poiminut p\u00e4iv\u00e4kirjasta n\u00e4m\u00e4 otteet. Teksti noudattaa alkuper\u00e4ist\u00e4, musteella k\u00e4sin kirjoitettua teksti\u00e4 niin, ett\u00e4 ainoastaan joissakin sanoissa on selvyyden vuoksi tehty pieni\u00e4 korjauksia, mutta p\u00e4\u00e4osin teksti on tarkoituksella j\u00e4tetty alkuper\u00e4iseen kirjoitusmuotoonsa. Paikkojen ja ihmisten nimet ovat my\u00f6s niin kuin ne on kirjoitettu (tai niin kuin ne on pystytty tulkitsemaan), er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa kuitenkin on nimen per\u00e4\u00e4n sulkumerkeill\u00e4 erotettuna merkitty nimi oletetussa oikeassa kirjoitusasussaan tai vain kysymysmerkill\u00e4.<\/i><\/p>\n
Kirjoitukseen on lis\u00e4tty v\u00e4liotsikoita, jotta lukijan olisi helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tapahtumien yhteys sodan ja evakkotien kulloiseenkin vaiheeseen. Simo oli my\u00f6hemmin t\u00e4ydent\u00e4nyt teksti\u00e4\u00e4n ja n\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydennykset sijoitettu muun, aijankohtaansa liittyv\u00e4n tekstin yhteyteen.<\/i><\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 2003
\nSeppo Rouhiainen<\/i><\/p>\nTalvisota<\/h1>\n
Asuessani Kaukolan pit\u00e4j\u00e4n Hautapellon kyl\u00e4ss\u00e4 Kannaksella piirr\u00e4n t\u00e4h\u00e4n muistiin muistelmia sodan viimeisten viikkojen ajalta kotonani.<\/p>\n
Oli joulunpyh\u00e4t kun sotapoliisit antoivat tietoomme nimismiehen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 viljat on pantava s\u00e4kkeihin ja kuljetettava heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miins\u00e4 varastopaikkoihin. Ainoastaan kolmen viikon varasto saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4. Jota moni is\u00e4nt\u00e4 vaan nimellisesti noudatti. Kun sotilaat rintamalta tiedottivat ett\u00e4 rintama ei murru. Ja eip\u00e4 poliisitkaan katsoneet velvollisuudekseen tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti noudattaa annettua m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n
Samoin seurasi kehoitus ett\u00e4 koneet ja arvokkaampi liikkuva kalusto olisi my\u00f6s viet\u00e4v\u00e4 asemalle l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi Keski-Suomeen. Joka my\u00f6skin sai haltioiltaan vaan osalta kannatuksen. Ep\u00e4iltiin ett\u00e4 pikemmin ne sitten ilmapommitus tuhoaa. Ja eip\u00e4 suotta sill\u00e4 n\u00e4htiinh\u00e4n monta kertaa kuinka ryss\u00e4n lentokoneet 60-70 lukuisina ylitsemme liitiv\u00e4t ammuskellen konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4\u00e4n jos miss\u00e4 liikett\u00e4 n\u00e4kiv\u00e4t ja pommittivat Kaarlahten, Hiitolan ja Ojaj\u00e4rven asemia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi pudotettiin pommeja kyliin, metsiin ja minne sattui sek\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4isin oloin kuluivat viikot ja lis\u00e4ksi alettiin k\u00e4ske\u00e4, ett\u00e4 16 vuotta nuoremmat ja yli 60 vanhukset on siirrett\u00e4v\u00e4 pois sotatoimiin kuuluvalta alueelta, joka toteutuikin l\u00e4hemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 aina sit\u00e4 mukaa kuin evakuointiin junia j\u00e4rjestyi. Ja eip\u00e4 suotta, sill\u00e4 olihan siell\u00e4 kaameutta kaikenlaista. Oli r\u00e4j\u00e4hdyspommeja ja y\u00f6ll\u00e4 oli valopommeja, joita lentokoneet heitteliv\u00e4t. Se niist\u00e4.<\/p>\n
Mutta kuului itse rintamalta useina p\u00e4ivin\u00e4 yht\u00e4 mittaista jyrin\u00e4\u00e4 jota j\u00e4re\u00e4t tykinlaukaukset s\u00e4estiv\u00e4t. V\u00e4liin yltyi tuo jyske yht\u00e4 mittaiseksi rumputuleksi jota kesti p\u00e4iv\u00e4kausia. Niin kuului mutta jyrin\u00e4 siirtyi eteenp\u00e4in viikkojen kuluessa josta huomasi, ett\u00e4 asia ei ole meille edullinen.<\/p>\n
Ja viimeisen\u00e4 sodan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olikin huomattavissa pitk\u00e4 askel Suomeen p\u00e4in miss\u00e4 raskas tykist\u00f6 oli ryss\u00e4n asemia tulittamassa. Ratio tosin ilmoitti, ett\u00e4 viime y\u00f6n\u00e4 on ulkomailta tullut tieto, ett\u00e4 Suomen ja Neuvostoven\u00e4j\u00e4n kanssa on tehty rauha, joka kumminkaan ei tuntunut mitenk\u00e4\u00e4n todelta kun sota ankarampana jyrisev\u00e4n kuului. Vasta sitten kun tuli kello 12, lakkasi tykkien jyske ja Ministeri Tanner julisti ration kautta kansalle, ett\u00e4 rauha on tehty ja Suomen raja kulkee Enson Koitsanlahden suuntaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ten tarkoin kunnat joita raja silpoo.<\/p>\n
Nyt oli syyt\u00e4 ajatteluun ja suruun, sill\u00e4 olimmehan nyt ehk\u00e4 kauempana Ven\u00e4j\u00e4n puolella kun rintamasta. Ja talo kaikkine kaaveineen ja karjoineen olisi Suomeen saatava ettei j\u00e4\u00e4 ryss\u00e4n sotasaaliiksi. Alettiin ajaa ja pakata – teiden varsiin ja rautatieasemille. Mutta kuinkas kerkisi parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kun asemalle oli matkaa 11-18 kilometri\u00e4 ja paras miesaines oli rintamalla ja toiset patterit\u00f6iss\u00e4 – siis kaikki jotka kykeniv\u00e4t oli sotatoimissa. Ja niin j\u00e4i paljon kalustoa, koneita ja viljaakin taloihin ja tien varteen ajettuna. Vaikka vilja oli jo aikaa ennen k\u00e4sketty pois ajamaan – ja nyt viimeiseksikin vaadittu ensin vilja ja vaatteet matkalle saattamaan, sitten muita tavaroita mik\u00e4li enn\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mutta kaikkia sinne j\u00e4i. Joskin aseman l\u00e4hell\u00e4 asuvat paljon saivatkin mukaansa niin kauemmaksi j\u00e4i paljon. J\u00e4i koneita, j\u00e4i k\u00e4rryj\u00e4 sek\u00e4 viljaa ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4kin jotka viimeksi mainitut sotilaat ampuivat jos ei is\u00e4nn\u00e4t itse niit\u00e4 teurastaneet.<\/p>\n
Lypsykarja tosin suurimmalta osalta sai Suomen puolelle, vaikka kymmenitt\u00e4in niist\u00e4kin j\u00e4i kuolleena tien viereen kun ei jaksaneet en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 matkaa. Viel\u00e4 rajan t\u00e4lle puolen saatuinakin katosi niit\u00e4 karjoittain, joita is\u00e4nn\u00e4t keskikes\u00e4\u00e4n asti k\u00e4viv\u00e4t etsiskelem\u00e4ss\u00e4 ja sattuivatpa jonkun l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n
Ja sitten ne lihatavarat, joita junassa kuljetettiin. niit\u00e4 meni mik\u00e4 mihinkin. Menip\u00e4 alla mainitultakin sika ja 8 lammasta Alavuudelle vaikka \u00e4ets\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4asema. Siell\u00e4 ne sitten huollon toimesta pilkkahintaan rahaksi muutettiin. Ja paljon viljaa ja kappaletavaraa j\u00e4ikin teille tietym\u00e4tt\u00f6mille.<\/p>\n
Se niist\u00e4, mutta ihmiset ne kuskattiin m\u00e4\u00e4r\u00e4kuntiinsa taikka niiden viereisiin kuntiin. Kun n\u00e4et asutuspula oli olevinaan ettei muka mahdu majoitettaviin paikkoihin vaikka useat suuret asuinrivit olivatkin miltei tyhjin\u00e4, sill\u00e4 eih\u00e4n muutaman markan vuorokausivuokrasta kukaan evakoita laskenut loistaviin kulttuurisaleihinsa, vaan aukaisi oven palvelijainsa pokseihin. Jotka vuorostaan saivat armon oleskella is\u00e4nt\u00e4v\u00e4en kanssa yhdess\u00e4 riviss\u00e4 (eli asuinrakennuksessa). N\u00e4in ahtaisiin ja vaatimattomiin asuntoihin sullottuina alkoi tauti esiinty\u00e4 huomattavan laajassa mittakaavassa siirtov\u00e4en keskuudessa. Moni heist\u00e4 sortuikin kohta ensi kuukausien kuluessa ennenaikaiseen hautaan.<\/p>\n
Kev\u00e4t kului ja tuli kes\u00e4, monine kylmine kev\u00e4t ahavineen. Keskikes\u00e4 oli l\u00e4mmin ja aurinkoinen, joten monessa kohti viljat ja hein\u00e4tkin kuivuudesta k\u00e4rsiv\u00e4t, jopa seisoalleen kuivuivat. Josta oli seurauksena, ett\u00e4 hein\u00e4- ja viljasato j\u00e4i useassa kohti mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieneksi. Josta taas oli seurauksena, ett\u00e4 hinta nousi ennen kuulumattoman korkeaksi. Niinp\u00e4 ostettiin vehn\u00e4n pahnoja jo [vuoden 1941] helmikuulla 90 ja kauran pahnoja 1,50 penni\u00e4 kilo. Hein\u00e4t, jos niit\u00e4 mist\u00e4 saikaan, maksoi 2-3 markkaa kilo. N\u00e4in korkeat oli rehun ja oljenkin hinnat Huittisten kunnassa, paikassa sellaisessa, jossa suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t olkia poltettiin pois vastukkeenta normaalisina satovuosina. Mutta talvena 1940 [1941?]<\/span> Matinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kerrottiin, ett\u00e4 Jokisivulla on purettu olkikattoja karjan ruuaksi.<\/p>\n Ihmisten ruuasta t\u00e4ll\u00e4 paikkakunnalla ei ollut puutetta, sit\u00e4 riitti ulos viet\u00e4v\u00e4ksikin. Ja sai sit\u00e4 ostaa mink\u00e4 kukin tarvitsi, vaikka korttien kanssa, joka s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely oli sama yli koko valtakunnan. Hinnat elintarpeilla oli huomattavan korkiat: ruisjauhot maksoivat 3.75, vehn\u00e4jauhot 6.25 ja maito 2.20, voi 35.- kilo sek\u00e4 lihat raavas 15-19, lammas 20-23 ja sika 32-35 kilo. Sillitkin maksoi 22, silakat 7-10, hauki 20, kuha samoin 20-25.<\/p>\n Mutta toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 [1941] s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltiin kalojen hinta ja maksoi hauki 14, ahvenet 10 ja s\u00e4ret sek\u00e4 silakat 5 markkaa kilo. Liha katosi v\u00e4hiin, hinta kohosi. Jauhot my\u00f6s v\u00e4heni ja annos v\u00e4hennettiin 300-200 rammaan. Kev\u00e4t oli kuiva ja karu, kylm\u00e4t tuulet puhaltelivat h\u00e4vitt\u00e4en syyssatoa.<\/p>\n Oli kes\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4 1941. Erkki, Meeri ja \u00e4iti oli l\u00e4hteneet Lauttakyl\u00e4\u00e4n aseveli-illan viettoon, jonka kaukolaiset oli j\u00e4rjest\u00e4neet aivan kun erojaisjuhlakseen, sill\u00e4 moni heist\u00e4 oli jo siirtynyt uusille asuinpaikoilleen, mutta oli tullut t\u00e4nne j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n valituksia luovutetulle alueelle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 omaisuudesta, joka yleens\u00e4 oli hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvioitu ja niin oli j\u00e4rjestynyt viel\u00e4 yksi, ehk\u00e4 viimeinen illanvietto, jossa kaukolaisia oli niinkin runsaasti koolla.<\/p>\n Min\u00e4 yksin t\u00e4ss\u00e4, toiset siell\u00e4 – ajattelin – toinen kev\u00e4t on oleilla t\u00e4ss\u00e4 Heikkil\u00e4n talossa, mutta miss\u00e4 kolmas — t\u00e4n\u00e4\u00e4n paalutettiin t\u00e4st\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven is\u00e4nn\u00e4lle kotikamaraa mutta — miss\u00e4 meid\u00e4n — ehk\u00e4 jossain Savossa Kuopion takana. Sinneh\u00e4n monet jo ovat menneet. Sinne on annettu Kaukolan lupa tehd\u00e4 joukkomajat. Sinne paalutetaan kotikamara. Monet sit\u00e4 jo siell\u00e4 viljelee, toiset t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kutsua odottaa. Jotkut taas ovat tarjouksen hyl\u00e4nneet, kun tuntuu mahdottomalta el\u00e4\u00e4 mets\u00e4n korvessa, jos ei ole ees kattoa p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 saa kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n vuokrata kun monien kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n On sunnuntaip\u00e4iv\u00e4 8.6 kuulta, kylm\u00e4 kolea kuten monet edellisetkin p\u00e4iv\u00e4t. Ratio ilmoitti Maaningalla olleen pakkasta 8 astetta ja pari oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Karu kev\u00e4t oli monen syysvehn\u00e4vainion tuhonnut ett\u00e4 vaan muutamia hujeloita oli j\u00e4lell\u00e4. Laidunmaat oli ruohosta niukat, joten siirtolaisten oli niit\u00e4 vaikea saada muualta ku maantien kanavasta. Niinp\u00e4 minunkin t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 varsaa tallissa kenties kuinka kauan. Vanhempi hevonen piti laittaa It\u00e4-Suomeen linnoitust\u00f6ihin, ett\u00e4 saa tarvittavan eineen. Sinne l\u00e4hti my\u00f6s molemmat poikani ansaitakseen rahaa, jolla voipi el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jatkaa, sill\u00e4 el\u00e4minen on kaikki rahalla hankittavaa ja on kallista.<\/p>\n Viljaa olisi kylvetty vaan ei saanut maata kun 5,5 aaria, johon tehtiin perunaa ja muita juurikasvia. T\u00e4ll\u00e4isill\u00e4 satotoiveilla sit\u00e4 saa j\u00e4\u00e4t\u00e4 syyssatoa odottamaan.<\/p>\n Oli kes\u00e4kuun 16 p\u00e4iv\u00e4. Sain pojiltani kirjeen Savonlinnasta eli oikeammin sanoen S\u00e4\u00e4mingist\u00e4, jossa oli ett\u00e4 siell\u00e4 on kaikki asekuntoiset kutsuttu kertausharjoituksiin ja ett\u00e4 ty\u00f6miehilt\u00e4 on lomalle p\u00e4\u00e4sy kielletty, joka huhu kierteli jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Huittisissakin. Ja 18 p\u00e4iv\u00e4 se olikin todellista ja t\u00e4ydess\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Aamulla 10 aikaan tuli sotilas t\u00e4h\u00e4nkin taloon (Heikkil\u00e4\u00e4n) antaen l\u00e4ht\u00f6k\u00e4skyn is\u00e4nn\u00e4lle, rengille ja hevoselle, jotka kaikki piti olla jo kello 15 Lauttakyl\u00e4ss\u00e4, jossa oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kokoontua ja jossa kolmattakymment\u00e4 linja-autoa oli l\u00e4ht\u00f6valmiina edelleen auttaakseen [t\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s Simon my\u00f6hemmin tekem\u00e4 merkint\u00e4, ett\u00e4 autoja oli 47 eik\u00e4 kolmattakymmenett\u00e4]. Ajan kuluessa oli nuo autot kaikki l\u00e4hteneet ties minne ja my\u00f6skin kokoon kutsutut miehet ja hevoset.<\/p>\n 19. p\u00e4iv\u00e4 oli hiljaista, ainoastaan toistakymment\u00e4 hein\u00e4lastissa olevaa kuorma-autoa kulki Lauttakyl\u00e4n ohi. Y\u00f6ll\u00e4 sanoivat kuuluneen lentokoneiden lauman lent\u00e4neen it\u00e4\u00e4 p\u00e4in. Hanko kerrottiin palavan, useille laivoille ration kautta annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ys kulkea Pohjanlahden satamiin, kuka mihinkin satamaan.<\/p>\n Lapsia kaupungeista siirrettiin maalle, niin tuotiin t\u00e4h\u00e4nkin taloon 5 lasta ja niille hoitaja, jotka majoitettiin isoon saliin. 22. p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kes\u00e4kuuta l\u00e4ksi is\u00e4nt\u00e4 reserviin, jossa jo pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli oleskellut, mutta nyt l\u00e4hti sinne jonnekin ja my\u00f6s molemmat talon ty\u00f6miehet, joten min\u00e4 ja vanha pappa j\u00e4\u00e4tiin kotiin.<\/p>\n Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (22) alkoi kuulua uutisia Saksan sotatoimista Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, joka julistettiin Hitlerilt\u00e4 20 p\u00e4iv\u00e4. Oli juhannusaatto, v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyi en\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 liikkeell\u00e4. Jotka oli sotilaskelpoisia paikkakuntalaisia nekin ven\u00e4j\u00e4nmielisi\u00e4. Jotka eiv\u00e4t tahdo taistella is\u00e4nmaan ja sen vapauden puolesta.<\/p>\n Valkeni Juhannusp\u00e4iv\u00e4 kirkkaana ja aurinkoisena kun edellisetkin p\u00e4iv\u00e4t. Vaimoni kiiruhti kirkkoon Meerin [tyt\u00e4r] kanssa ja min\u00e4 yksin j\u00e4in kotiin kuulemaan mit\u00e4 uutta ratio kertoo Juhannussaarnan kera. Ja niinp\u00e4 kuului p\u00e4iv\u00e4uutisissa, ett\u00e4 Saksa sotii ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan It\u00e4- ja Mustanmeren v\u00e4lisell\u00e4 rintamalla kaikkialla ja lentokoneet ovat ilmataisteluissa tuhonneet lukuisia Ven\u00e4j\u00e4n lentokoneita, joiden kokonaisluku ilmoitettiin taistelussa 200:si ja maassa tuhottujen kanssa 1500:si, joka on suurta menoa vaikka isossakin taistelussa. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tuli tietoja, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset lentokoneet oli pommittaneet Suomen laivoja Ahvenansaaristossa sek\u00e4 ammuskelleet kalastajia Immolanj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n 25. kes\u00e4kuuta oli samoin kaunis ja aurinkoinen, ja niinp\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset lentolaivueet oli jo varhain klo 7 Suomen kaupunkeja pommittamassa. P\u00e4iv\u00e4n kuluessa olivat he pommittaneet 8 kaupunkiamme ja sen lis\u00e4ksi paikkakuntia Pohjois-Suomessa ja Nokiaa. P\u00e4iv\u00e4n kuluessa ammuttiin 23 konetta alas ja yhden pakottivat meid\u00e4n lentokoneemme laskeutumaan maahan joka saatiin suomalaisten haltuun t\u00e4yskuntoisena. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmoitti hallitus eduskunnalle maassa vallitsevan tilanteen, ett\u00e4 miten sen rauhaa oli rikottu ven\u00e4l\u00e4isten taholta. Eduskunta p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 maata on puolustettava kaikin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin.<\/p>\n 26. p\u00e4iv\u00e4n edellisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 oli Turussa 10 ilmah\u00e4lytyst\u00e4. Lauttakyl\u00e4ss\u00e4kin oli eilen 10-11 v\u00e4lill\u00e4 ilmah\u00e4lytys, mutta koneet kulkivat kaukaa ohi Nokialle, jossa ne saivat seuraa Tampereen h\u00e4vitt\u00e4jilt\u00e4, jotka kuuleman mukaan pudottivat alas 6.<\/p>\n 26. p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4kuuta klo 20.25 antoi tasavallan presitentti Ryti julistuksen, ett\u00e4 Suomi on sodassa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa kaikin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin. Ryss\u00e4n ilmavoimat pommittivat Kotkaa, Helsinki\u00e4, Turkua, Raumaa, Suurpyyta ym. Turkua vastaan osallistui 100 konetta, jotka ampuivat konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 menomatkallaan olevia. Turussa paloin 18 kivitaloa ja puutaloja 100, vaurioitui toistasataa. Kuolonuhreja oli 13 ja 29 haavoittui. Satojen perheiden koti ja omaisuus tuhoutui sek\u00e4 Turun vanha linna sai pommeja osakseen.<\/p>\n Seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 ilmoitettiin ainoastaan pari kolme konetta, jotka saivat v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 h\u00e4vityst\u00e4 aikaan. Sen sijaan kertovat uutiset, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 saksalaiset lentokoneet ovat tehneet laajaa h\u00e4vityst\u00e4. Pietarikin on jo palanut monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4. 29. p\u00e4iv\u00e4 antoi Mannerheim sotajulistuksen armeijalle. Roosevelt pyyt\u00e4\u00e4 kongressilta lis\u00e4valtuuksia ja rajatonta upseerien armeijassapalveluaikaa. Ryss\u00e4 alkoi h\u00e4irit\u00e4 Suomen asemia ratiossa, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 L\u00e4nsi-Suomessa se ei tuhoa kuulemista.<\/p>\n Lauantaina 27. p\u00e4iv\u00e4 1941 sytyttiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset tuleen Enson massatehtaan hiilivaraston, 2 taloa ja r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t selluloosatehtaan ja ammuskelivat Imatraa, Tainiokoskea ja Vuoksenniskaa konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 lentokoneesta. Samoin tekiv\u00e4t pommituslentoja monille eri paikkakunnille pudotellen pommejaan kyl\u00e4n metsiin sek\u00e4 Rovaniemen kauppalaan saamatta mit\u00e4\u00e4n mainittavaa aikaan.<\/p>\n Saksalaiset ovat tuhonneet Ven\u00e4j\u00e4n armeijaa ja sen kalustoa. Yli 2000 eri kokoista hy\u00f6kk\u00e4ysvaunua, satoja tykkej\u00e4 sek\u00e4 muuta materiaalia, ottaneet 40000 vankia ja on vahvasti saarrettu armeijakuntaa, joiden on pakko kohta antautua aseineen. Lentokoneita on ilmoitettu yli 400 tuhotuksi. Saksalaisilla mennyt 153 konetta, Ven\u00e4j\u00e4n sotamateriaalin suurimman osan arvelevat saksalaiset jo tuhotuksi, koska It\u00e4meren maissa oleva rintama on heid\u00e4n havaintojensa mukaan riekaleina.<\/p>\n Suomesta ilmoitetaan rintamalla tykist\u00f6valmistelua ja partiotoimintaa sek\u00e4 joitakin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 lentokoneita on pommitellut kuljetus- ja matkustajalaivoja sek\u00e4 ammuskellut konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4\u00e4n saaden ainakin yhden kuollon uhrin. Ensosta polttaneet 4 taloa ja kartonkitehtaan.<\/p>\n Yli 600 tykki\u00e4 jo vallattu. Kouno [?]<\/span> Lemperle, Vilna, V\u00e4in\u00f6nlinna, Violistokin it\u00e4puolella 2 armeijaa saarrettu, Minski vallattu.<\/p>\n Ensossa edell\u00e4 mainitun lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 lauantain kello 3 sytyttiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset 3 taloa ja kello 4.20 4 taloa palamaan sek\u00e4 hiilivaraston ja r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t sulfaatti-, sulfiitti- ja kartonkitehtaat. Suomalaiset sunnuntai-iltaan menness\u00e4 ampuneet alas 35 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 lentokonetta, joista 4 sunnuntaina.<\/p>\n 30. p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4kuuta klo 3.10 ilmoitti Moskovan ratio, ett\u00e4 suomalaiset joukot ovat Kannaksella K\u00e4kisalmen piiriss\u00e4 taistelussa meid\u00e4n joukkojen kanssa. Tuntia my\u00f6hemmin tuli posti tuoden kirjeit\u00e4 sotilaita, jossa is\u00e4nt\u00e4mme Paavo oli kirjoittanut vaimolleen, ett\u00e4 ovat l\u00e4hell\u00e4 meid\u00e4n kotikontua.<\/p>\n 1.7. neuvostolent\u00e4j\u00e4t pommittivat seuraavia pk 26.6. Perni\u00f6 1 siviili kuoli, Salossa 2 k ja 2 haavoittui, 2 taloa paloi ja toistakymment\u00e4 vaurioitui. Tammisaaressa muutamia taloja, Hiittisiss\u00e4 kuoli 1. Siuntioo, Tenholaa, Kotkaa ja Haminaa 30.6.. Kouvolaa, Karhulaa, Hein\u00e4vaaraa ja Kulaa [?]<\/span> joissa ei tapahtunut huomattavaa, samoin H.l Arttuurusta er\u00e4s lentokone tulitti konekiv\u00e4\u00e4rill\u00e4, 60 matkustajaa, ei osunut.<\/p>\n Siipan[?]<\/span> vallattu, paljon tankkeja tuhottu, ven\u00e4l\u00e4isten vastarinta murrettiin. Liettuan ja Latvian kautta ovat Ven\u00e4j\u00e4n er\u00e4\u00e4n divisioonan saartaneet It\u00e4meren rannikolle t\u00e4ydellisesti. Minski vallattu. 42 konetta alasammuttu ja 70 tuhottiin. 3.7. ilmoitettiin 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuneen useita pommituksia Suomen alueella, joissa 1 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja sairaanhoitaja sai surmansa ja yksi kirkko ja pappila paloi. 1 lentokone ammuttu alas. Piolastokista ovat saksalaiset saaneet suunnattoman sotasaaliin.<\/p>\n Miittan Porisoflalnon Kaavelin Pruutjoen yli meniv\u00e4t saksalaiset ja ennen ylimenoa valtasivat edell\u00e4 mainitut paikat, joten ensimm\u00e4inen osahy\u00f6kk\u00e4ys suunnitelmasta oli saksalaisilla suoritettu. Ja alkoi j\u00e4lkien siivous, jota olikin tavallista runsaammin, kun arvioiden mukaan suurin osa Ven\u00e4j\u00e4n sotakalustoa oli joko vallattu tai tuhottu, sek\u00e4 niiden mukana satoja tuhansia sotilaita tuhottu ja joutunut saksalaisten vangeiksi. Mutta eteneminen jatkuu, edess\u00e4 on tiet\u00e4m\u00e4n mukaan pitk\u00e4 Taalin linja, joka kulkee aina Laatokasta Mustallemerelle. 8.7. jo kerrotaan jonkun senkin pes\u00e4kkeist\u00e4 joutuneen saksalaisten k\u00e4siin.<\/p>\n Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 antoi Suomen uutistoimisto tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset ovat edenneet it\u00e4rajalla huomattavan pitk\u00e4n matkan, ja ett\u00e4 taistelussa Lahdenpohjan tienoilla on vihollista ty\u00f6nnetty penikulman verran taaksep\u00e4in ja vallattu useita hy\u00f6kk\u00e4ysvaunuja. Mutta ilmapommitus oli raskaasti tuhonnut Kotkan kaupunkia, josta kymmeni\u00e4 taloja oli palanut. 9 lentokonetta kyll\u00e4 kahden viimeisen p\u00e4iv\u00e4n aikana oli ammuttu alas.<\/p>\n Hein\u00e4kuun 9. p\u00e4iv\u00e4 oli aurinkoinen ja kuuma, savua n\u00e4kyi ilmassa koko p\u00e4iv\u00e4n, mutta mist\u00e4 tulee? Kai Helsingist\u00e4, siell\u00e4 paloi kai viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n useita taloja ja 8 kivitaloakin vaurioitui ja parisataa ihmist\u00e4 sai vammoja, joista 23 kuoli. Edelleen jatkui pommituslentoja Suomen alueella, mutta niist\u00e4 on ilmoitettu tulokset v\u00e4h\u00e4isiksi, ainoastaan joku talo tuhoutunut tai mets\u00e4palo syttynyt. Sen sijaan on alaspudotettu noita turmanlintuja joukon toistasataa.<\/p>\n 19. p\u00e4iv\u00e4 hein\u00e4kuuta ilmoitettiin, ett\u00e4 suomalaiset joukot etenev\u00e4t kahta puolta Laatokkaa Leninkraattia kohti ja ett\u00e4 K\u00e4kisalmen yl\u00e4puolella on k\u00e4yty ilmataistelu, jossa 8 ryss\u00e4n konetta ruhottiin. Samoin huhussa kerrottiin, ett\u00e4 Kaukolassa Matti Pitk\u00e4sen talossa on sotilaamme majailleet. My\u00f6skin ilmoitettiin, ett\u00e4 mahtava Taali-linja on kokonaan murrettu ja Kiova on saaarrettu, Malenski vallattu ja saksalaiset etenev\u00e4t it\u00e4\u00e4 kohti Priketin soiden suunnalla. Samoin my\u00f6s Viron suunnalla Pihkovaan ja Lenikraattia. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tavattu naissotilaita sek\u00e4 nuoria katentteja, joten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei ryss\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa riveihin riitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4ysik\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4. vaan panee korvikkeiksi edell\u00e4 mainittuja.<\/p>\n Edell\u00e4 mainittu Malenski oli vaan saarrettu ja sen saarron tuhoamistaistelu kesti viel\u00e4 kauan, mutta suuri oli tulos. Muiden muassa vankeja oli 35 tuhatta ja sit\u00e4 mukaa muutakin materiaalia. Samoin Kiova, jonka mottia viel\u00e4kin riisutaan, osottaa samanlaista tuhotaistelua. Molenskin mottiin ven\u00e4l\u00e4isest l\u00e4hettiv\u00e4t apujoukkoja, jotka my\u00f6s j\u00e4iv\u00e4t mottiin ja joutuivat saman tuhon alaiseksi kun Molenskissa olleetkin joukot. Ja kun edell\u00e4 mainitut motit on puhdistettu tulee n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi esiin kolme suurta ja samalla ehk\u00e4 k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 saartoa, nimitt\u00e4in Lenikraat, Moskova ja Otesa, jotka kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yht\u00e4 l\u00e4heisesti saksalaisten tavattavissa. Niin pian kun Viron puhdistus polseviikeista on t\u00e4ysin tehty.<\/p>\n Suomessa toimii joukot Laatokan molemmin puolin jatkuvalla tarmolla huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 Englantikin on tehnyt hy\u00f6kk\u00e4yksen 40 lentokoneen voimalla Liinhamariin saaden osakseen 28 lentokoneen tuhon itselleen. Samoin tekiv\u00e4t my\u00f6s suomalaiset hy\u00f6kk\u00e4yksen ryss\u00e4n asemia vastaan vallaten kiivaan taistelun kautta ryssilt\u00e4 suuren sotasaaliin johon kuului 15 veturia, 200 vaunua, 1500 hevosta, 100 autoa ja raktooria, 300 kranaatinheitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja erilaista tykki\u00e4, 10000 kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, 400 pikakiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, 250 konekiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 sek\u00e4 10000 vankia. T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtui hein\u00e4-elokuun vaihteessa. Samoin sai saksalaiset Virossa my\u00f6s 10000 vankia ja sit\u00e4 mukaan muuta materiaalia. Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi ilmoitettiin viikon kuluessa, ett\u00e4 kriketinsoiden etel\u00e4puolella ovat unkarilais- ja romanialaissaksalaiset joukot kiivaiden taisteluiden kestetty\u00e4 jo useita p\u00e4ivi\u00e4 tuhonneet ryss\u00e4n useita armeijakuntia ja saaneet hirmuisen sotasaaliin ja toistasataatuhatta vankia. 317 hy\u00f6kk\u00e4ysvaunua , 85 tykki\u00e4, 5250 kuorma-autoa sek\u00e4 menett\u00e4nyt kaatuneina yli 200000 miest\u00e4.<\/p>\n Virossa ovat saksalaiset my\u00f6s vallanneet Tapan ja Narvan kaupungit ja niin ollen p\u00e4\u00e4sseet Suomenlahden rantaan sek\u00e4 saaneet haltuunsa Rakveren rantatien ratioaseman ja niin ollen t\u00e4ysin saartaneen Tallinnan.<\/p>\n Suomessa ovat my\u00f6s joukkomme ly\u00f6neet ryss\u00e4t asemistaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ja j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t heille suurta mottia, joista l\u00e4hemmin tuonnempana. T\u00e4m\u00e4 10.8.1941 menness\u00e4 tapahtunut.<\/p>\n Siirrymme aikaan 16.8. Jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kuultiin puhetta Hiitolan ja Kirvun sek\u00e4 Elisenvaaran olevan suomalaisten k\u00e4siss\u00e4, joista osaksi oli uutisia ratiossa ja sanomalehdiss\u00e4kin, mutta vasta 16.8. ilmoitti Karjala edelt\u00e4 mainitut nimet ja lis\u00e4ksi Kaukolan ratio samoin lis\u00e4si Lahdenpohjan ja Jaakkiman sek\u00e4 Sortavalan joten Laatokan pohjoisp\u00e4\u00e4 oli Suomen aina k\u00e4kisalmea ja Aunuksen linnaa my\u00f6ten ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ohikin.<\/p>\n Samalla kerrottiin, ett\u00e4 Rautj\u00e4rvi, Kirvu ja Kaukola oli saatu verrattain ehj\u00e4n\u00e4, viel\u00e4p\u00e4 Hiitolakin, mutta Elisenvaara sen sijaan hyvin t\u00e4ydellisesti tuhottuna ja Jaakkima sek\u00e4 Lahdenpohja vahvasti miinoitettuna. Samoin ilmoitettiin Saksan lentoaseen pommeilla tuhonneen Laatokan Vienan Lahdenkankaan sulut ja katkoneen kaikki Pietariin johtavat rautatiet valmistaen sill\u00e4 tavoin t\u00e4ydellist\u00e4 Pietarin saartoa, johon mottiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuului Viipurikin. Mutta kauan ei kest\u00e4nyt kun Viipuri ja koko Karjalan kannas aina Terijokea tai oikeammin entist\u00e4 rajaa my\u00f6ten oli Suomen, viel\u00e4p\u00e4 Mainilan mutkakin oli oijaistu Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4n asti. Josta kauemmas Suomen joukot eiv\u00e4t aikoneetkaan jatkaa.<\/p>\n Oli elokuun 20. p\u00e4iv\u00e4 kun meit\u00e4 kaukolaisia 165 henke\u00e4 \u00e4ets\u00e4n asemalle kokoontuneena odotteli l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Kaukolaan ja saman p\u00e4iv\u00e4n iltana l\u00e4hti juna kuljettamaan kaukolaisia kohti Karjalaa, johon 22. p\u00e4iv\u00e4n kuluessa saavuttiin vaikka Parikkalasta, jossa oli rajatoimisto oli autoilla matkaa jatkettava. Siit\u00e4 huolimatta saavuttiin saman p\u00e4iv\u00e4n iltana Kaukolan Kuntalaan siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Hiitolassa puhkesi auton kumi ja jouduimme siin\u00e4 ryss\u00e4n lentokoneiden kohteeksi vaan onneksi oli l\u00e4hell\u00e4 ilmatorjuntapatteri, joka koneet karkoitti takaisin Laatokalle. Kilpola oli n\u00e4\u00e4t viel\u00e4 ryssien hallussa. Y\u00f6vyttiin Kuntalassa, jossa oli t\u00e4ydellinen ryss\u00e4n haju, ett\u00e4 olisi voinut hengitt\u00e4\u00e4. Mutta seuraavana y\u00f6n\u00e4 oli jo toista kun omat Kaukolan naisv\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tekiv\u00e4t suursiivouksen pesten ja puhdistaen huoneet.<\/p>\n Miehille alkoi paikkakunnan l\u00e4hempi tarkastelu kuinka kodit oli s\u00e4ilyneet ja mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarjoaa. Iloksemme saimme todeta, ett\u00e4 ainoastaan 3 asuinrakennusta oli palanut, nimitt\u00e4in Puputin, Ruotsin ja Juho Montosen eli Tontin Jussin. Ensin mainitusta koko kartano haaskattu, lis\u00e4ksi oli Pajoulan [?]<\/span> puimakuuri poistettu ja Saviaholta ja muualtakin lautaiset latojen sein\u00e4t . Akkunat oli poikkeuksetta kaikki s\u00e4retty ja ovet haaskattu. Roskaa paksulti tuvassa ja pihalla sek\u00e4 my\u00f6s aitoissa, joten siivousty\u00f6t\u00e4 riitti aina talveen asti. Asukkaille annettiin lupa tulla sit\u00e4 mukaa kun kodit ja muut el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet sallivat. Vaikka maatalousty\u00f6t olisi tarvinneet koko asujamiston heti paikalla, ett\u00e4 olisi saatu hein\u00e4t tehty\u00e4, touot ja perunat kasaan, joita viimeksi mainittua olikin huomattavasti, joskin sato oli heikko. Paitsi alla mainittua jonka 2,5 hehtaarin peruna-alasta sai kaksi kolmatta osaa kasaan ja luovutettiin 6300 kiloa yleiseen kulutukseen ja paikkakunnan eri yksil\u00f6ille. Tuokin er\u00e4 tuli aivan talven er\u00e4ss\u00e4 yl\u00f6s otetuksi ja viimeinen j\u00e4i talven alle.<\/p>\n Talvi olikin ankara ja puutteesta rikas, kun rehut ja ihmisten muona oli niukkaa, vaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ei kukaan kuollut ja tuli kes\u00e4 42, se oli hyv\u00e4 ja satoa lupaava. Kaikki kasvoi hyvin mik\u00e4 sai kylvetty\u00e4 vaikka 9 kynnettyyn maahan ja niin alkoi el\u00e4m\u00e4 edisty\u00e4 uudelleen entisill\u00e4 kotikunnailla.<\/p>\n Mutta vaikka koittaa eip\u00e4 hylk\u00e4\u00e4 Herra, niin sanoi Saarij\u00e4rven Paavo ja sama oli meid\u00e4nkin laita. Is\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hti kertausharjoituksiin ja min\u00e4 talon hein\u00e4miehiksi Pekko Rautiaisen kanssa. Ajelin hein\u00e4t poikki ja toiset pani seip\u00e4\u00e4lle. hein\u00e4t tehtiin ja ruis sek\u00e4 vehn\u00e4 leikattiin. Alkoi kuulua, ett\u00e4 saa varustautua l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Kaukolaan. Joka matka alkoikin 28.8.1941. Mutta meilt\u00e4 min\u00e4 yksi. Vaimo ei uskaltanut. Tulin 25.9. muuttoa tekem\u00e4\u00e4n vaan en saanut vaunua ja niin sain palata yksin. Vasta pitk\u00e4n kuukauden odotuksen j\u00e4lkeen sai vaunun ja Erkki-poikani sai muuton tehd\u00e4. Min\u00e4 olin vastaanottamassa. Ja pari kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen talvea tuli em\u00e4nt\u00e4 ja lehm\u00e4t, joita oli 2, mutta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin vasikka. Alkoi asuminen kotona ja perunan kaivo, jota oli tavallista runsaammin 2-5 hehtaarin ala. Vaikka perunan nostoon osallistui kolmattakymment\u00e4 henke\u00e4 ja 2 hevosta emme ehtineet kun 2\/3 osaa saata, joten t\u00e4he j\u00e4i talven alle, jota vankiryss\u00e4t lumen alta kaivelivat sy\u00f6d\u00e4kseen ja mit\u00e4 oli kellariin saatu talven tultua meinasi ryss\u00e4t l\u00e4pi k\u00e4sien sy\u00f6t\u00e4. Mutta saimme kuitenkin sen verran s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 maahan panna ja lis\u00e4\u00e4 toi lanko Juho Savosta perunaa ja kauraakin. Mutta muita elintarpeita sai tavottaa sek\u00e4 Kaukolan ett\u00e4 R\u00e4is\u00e4l\u00e4n Siirlahten kaupoista.<\/p>\n Kes\u00e4 tuli ja siemenviljaa saapui asemalle niin runsaasti, ett\u00e4 sai omaan rintapeltoonkin. Joku s\u00e4kki valmistaa n\u00e4lk\u00e4\u00e4 karkottamaan. Kes\u00e4 oli kasveille suotuisa, hyvin kasvoi mik\u00e4 sai kylvetty\u00e4 ja tuli hyv\u00e4satoinen uutinen 42. Niin alkoi el\u00e4m\u00e4 jatkua evakon takaisin palattua koteihin Kaukolassa. Sato korjattiin sateisen syksyn kuluessa ja saatiinkin verrattain hyv\u00e4n\u00e4 kasaan.<\/p>\n Samoin syyskynn\u00f6t kynnetty\u00e4 vankity\u00f6voiman avustamana, joten seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 oli paljon enemm\u00e4n kylvett\u00e4v\u00e4\u00e4, no enemm\u00e4nh\u00e4n tarvittiinkin, oli karjaakin 5 lyps\u00e4v\u00e4\u00e4, h\u00e4rk\u00e4 ja ruohovasikka, 2 hevosta, 2 emakkoa ja 4-5 lampaitakin. Rehua riitti, pitip\u00e4 paalata ja antaa sotav\u00e4en tarpeisiin tai mihin yleiseen kulutukseen ne menik\u00e4\u00e4n. Seuraavan kes\u00e4n 43 sato oli monipuolisempi – saimme jo ruistakin tavallisen hyv\u00e4n sadon. Ja niin oli el\u00e4m\u00e4 kaikki kun olla pit\u00e4\u00e4. Vaan pojat sotarintamilla ja vangit kotona t\u00f6it\u00e4 teki. Ja niin sit\u00e4 taas sato korjattiin ja kynn\u00f6t kynnettiin seuraavan kev\u00e4tkylv\u00f6n varalta. Ja sit\u00e4 tulikin tehty\u00e4 tavallista runsaammin, kun hallituksen puolesta kehoitettiin sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja niin oli kylv\u00f6ala puolta suurempi kun edellisen\u00e4 vuotena, kun kaiken lis\u00e4ksi t\u00e4ytyi ruisrikkaakin tehd\u00e4. Ja niin sit\u00e4 tulikin touon tekoa tavallista enemm\u00e4n.<\/p>\n Mutta paha onni kohtasi juuri kun kylv\u00f6t oli kylvetty. Sota raivosi rajoilla yht\u00e4 mittaa 2 vuotta ja tuli eteen uusi evakon reissu kes\u00e4kuussa 22. p\u00e4iv\u00e4 1944.<\/p>\n Alkoi kuulua ett\u00e4 on taas l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 evakkotaipaleelle, joka tulikin esiin juhannuksen aaton aattona, kuten edell\u00e4 on aikaisemmin mainittu, ja matkan m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 Parkano, jossa saimme luvan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kotiseudulle sadon korjaamiseen ja niin sit\u00e4 l\u00e4hdettiin elokuussa. Elsa aikaisemmin hevosen kanssa ja me \u00e4itin ja Sirkan kanssa my\u00f6hemmin per\u00e4st\u00e4 kotikunnaille, jossa oltiin syyskuun loppupuoleen, kun taas tuli k\u00e4sky poistua Moskovan linja taa. Tavaroita ja koneita saatiin tuotua asemalle sek\u00e4 maatalouskalusto, joka juhannuksen edell\u00e4 oli tien viereen ajettu ja niin ne Parkanosta tavattiin, jos ei mit\u00e4 varas vienyt tai Ven\u00e4j\u00e4lle palautettu, sill\u00e4 talvisodassa sinne j\u00e4\u00e4neet olisi sinne pit\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4. Niin ja siell\u00e4 sadonkorjuussa saatiin vehn\u00e4\u00e4, ohraa ja perunoita sek\u00e4 herneit\u00e4 Suomeen laitettua, mutta suuri osa vehn\u00e4\u00e4 j\u00e4i luuvalle, kun koko p\u00e4iv\u00e4n koneella niitin ja ajattelin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ne sotilaiden kera seip\u00e4\u00e4lle nostaa, mutta p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi tuli sotilas ja sanoi ty\u00f6t on lopussa ja ylihuomenna nykyisen rajan taakse. Ja niin j\u00e4i vehn\u00e4luoko tulevien korjattavaksi ja 2-3 hehtaarin ala kasvamaan sek\u00e4 1 hehtaarin ala seip\u00e4ille ohraa ja kauraa. Puitua ruista ja vehn\u00e4\u00e4 laitettiin rautateitse Parkanoon, mutta kukaties kenen eineeksi ne joutui.<\/p>\n Mutta kuormaan mik\u00e4 sai, sen sai itse. Perunat kyll\u00e4 sai t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja vaatetavarat kun vaan l\u00f6ysi paikan johon ne huollon puolesta oli korjattu. Kes\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4neet sij[a]t oli 3 Kuntalassa, vaan emakko ja lampaat, niit\u00e4 ei kuulunut miss\u00e4\u00e4n. Vasikka my\u00f6s tavattiin. Sirkka ja \u00e4iti l\u00e4hti jo viikkoa aikaisemmin ja oli etsim\u00e4ss\u00e4 tavaroita mit\u00e4 oli sielt\u00e4 l\u00e4hetetty.<\/p>\n Illalla klo 6 l\u00e4hdimme kotoa. Min\u00e4 ja Elsa l\u00e4hdimme kun k\u00e4skettiin ja saimmekin tehd\u00e4 matkaa hevoskyydill\u00e4 aina Pieks\u00e4m\u00e4keen asti, jossa saimme vaunussa odottaa sateisen mikkosunnuntain, kun vasta toista vuorokautta odottaen illalla alkoi matka, joka yht\u00e4 mittaa jatkui Haapam\u00e4keen ilman pitki\u00e4 seisakkeita, jossa olisi saatu vuorokausi varttoa, jos ei olisi saatu vaunu matkustajajunaan, joten oltiin samana iltana Parkanossa. Ilma oli kaiken rautatiematkan ajan jotenkin kovaa sadetta, joten avovaunussa matka ei liioin huvittanut kun sadekin oli kylm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Matkan m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ilmoitettu Parkano. Tavaroita pakattiin aikaisemmin ja saatettiin tien varteen , josta oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 autolla asemalle saattaa, paitsi 2 kuormaa pantiin k\u00e4rryihin ja 23.6. kello 6 l\u00e4hdettiin kotoa 8 lehm\u00e4n kera ja 8 hevosta kuormineen sek\u00e4 naapurista Haikosen Manta kahden lapsensa kanssa. 9 lammasta, 4 sikaa ja 2 kissaa j\u00e4i kotiin, viel\u00e4p\u00e4 vasikkakin. Niit\u00e4 kun ei n\u00e4\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n voinut mukana vied\u00e4. Illan kuluessa tehtiin matkaa Katalahteen, johon y\u00f6vyttiin Kuukkaan rannoille, vaikka oikeastaan y\u00f6 vietettiin kentt\u00e4tulella, kun y\u00f6 oli kylm\u00e4 ja karjaa oli paimennettava. Kello 4 aamulla jatkettiin matkaa, oli n\u00e4\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 ennen 6 yli rautatiest\u00e4 ettei joudu asemalla lentopommituksen kohteeksi. Ja hyvin onnistuikin. Vasikkalan kyl\u00e4n mailla sy\u00f6tettiin karjaa ja sy\u00f6tiin aamiainen. Taas jatkettiin matkaa p\u00e4iv\u00e4n kuluessa aina Rautj\u00e4rven tienhaaraan asti, jossa taas y\u00f6vyttiin samoin taivasalla. Me vanhukset onnistuimme saamaan makuusijan er\u00e4\u00e4st\u00e4 puolen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevasta talosta, jonka tuvan uunin eteen levitimme viltin ja siin\u00e4 nukuttiin se juhannusy\u00f6, ulkona oli kylm\u00e4 ja hallaa kun edellisen\u00e4kin y\u00f6n\u00e4, mutta aamulla pilvehti ja alkoi sadella. Siit\u00e4 huolimatta jatkettiin matkaa l\u00e4helle Ilmeen kirkkoa, johon y\u00f6vyttiin saunaan kaikki sateesta m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 ja vilusena. T\u00e4ss\u00e4 kortteerissa oltiinkin kello 10 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sateen tauottua jatkettiin Laihon aseman ohi, jossa v\u00e4h\u00e4n puolennettiin kuormia ja jatkettiin matkaa Nurmij\u00e4rven kyl\u00e4\u00e4n, jossa meit\u00e4 ohjattiin y\u00f6ksi kansakoululle, jossa hyv\u00e4 ja herttainen opettajapari j\u00e4rjesti l\u00e4mp\u00f6isen lepotilan luokkahuoneeseen. Viel\u00e4p\u00e4 opettajatar l\u00e4mmitti saunan, ett\u00e4 saimme kylpe\u00e4 tuon kylm\u00e4n ja sateisen alkumatkan tehty\u00e4. lev\u00e4nnein\u00e4 ja hyvin voipina aamulla jatkettiin matkaa pitkin Torsanj\u00e4rven sivua ja y\u00f6vyttiin Torsan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 korven laidassa olevaan yhti\u00f6n ahtaaseen taloon. Jossa lehm\u00e4t korvessa saivat ravintonsa. Samoin seuraavakin y\u00f6 oli tukkiyhti\u00f6n pelloilla karja ja tuvassa saivat nuoremmat nukkua, vaan min\u00e4 alla mainittu monien muiden kanssa l\u00e4mmiteltiin kuormien luona tulilla tien vieress\u00e4, josta matkaa jatkoimme. Yli korkeiden maansel\u00e4n harjujen ja luonnontilassa olevien kivikkom\u00e4kien matkattua y\u00f6vyimme korkealla m\u00e4ell\u00e4 olevaan valkoiseen savolaistaloon. T\u00e4ss\u00e4 oli karjalle heikko laidun ja s\u00e4\u00e4 oli hieman sateinen, mutta onneksi saatiin ostaa olkia elukoille vatsan t\u00e4ytteeksi. Taas jatkui matka m\u00e4kisi\u00e4 maisemia, joista yhdess\u00e4 my\u00f6t\u00e4isess\u00e4 oli kaksi miest\u00e4 jarruttamassa kuormia, ettei hevosten yli vy\u00f6ry. Samoin vastam\u00e4ess\u00e4 oli hevonen, joka auttoi raskaat kuormat yl\u00f6s m\u00e4en p\u00e4\u00e4lle. N\u00e4in monivaiheisesti tultiin Sulkavan saareen, johon h\u00f6yrylautta kuljetti leve\u00e4n salmen yli. Sopii mainita ennen lautalle saapumista oli monta penikulmaa karua kangasmaata, joten hevosetkaan ei saaneet sy\u00f6d\u00e4 kun suolavedell\u00e4 kastettua rehua.<\/p>\n Mutta saaressa oli hyv\u00e4t peltolaitumet, joissa hyvin tuli toimeen. Y\u00f6t\u00e4 saimme nukkua suuressa savolaisessa pirtiss\u00e4, joka sijaitsi eritt\u00e4in kauniilla paikalla j\u00e4rven rannalla, jonka sel\u00e4ll\u00e4 laivat kulkea puksutti. Aamulla matka jatkui pehme\u00e4\u00e4 ja kuoppaiseksi k\u00e4ynytt\u00e4 tiet\u00e4 Sulkavan kirkolle, vaan saavuttua saaren toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan lauttasalmen yli, ohjattiin meit\u00e4 sahalle p\u00e4in, joten kirkko j\u00e4i n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4timme p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon tuosta kansavaelluskaravaanista, joka onnistuikin hyvin kun erkanimme tekem\u00e4\u00e4n matkaa Kalliolahteen johtavaa tiet\u00e4, jossa kohta tulikin esiin hein\u00e4isi\u00e4 tien reunuksia, jossa saimme sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 karjaa sek\u00e4 hevosia ja y\u00f6vyimme pieness\u00e4 savolaisessa uudistalossa, johon em\u00e4nt\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisesti otti vastaan.<\/p>\n Aamulla sy\u00f6ttelimme karjan ja hevoset ja jatkettiin matkaa ohi Pihlajalahden mets\u00e4stysmajalle, johon aikaisemmin oli tullut ensolaisia evakoita. N\u00e4iden kanssa oleilimme yhdess\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja otimme selv\u00e4\u00e4 mist\u00e4 saisi pitempiaikaista olopaikkaa karjalle. Ja onneksi sattuikin, ett\u00e4 tiell\u00e4 kohtasin savolaisen pienviljelij\u00e4n Aleksanter Kautosen, joka tarjosi ihmisille asunnon ja neuvoi elukoille hakalaitumen, joka kaikki hyvin j\u00e4rjestyikin.<\/p>\n Parkunm\u00e4en pys\u00e4kin hoitaja Mikkosella oli aivan l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taloa mets\u00e4haka, joka korvausta vastaan luovutti sen elukkaimme laitumeksi ja niin saimme Kautosella lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 8 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 ajalla lanko Juho ja Elsa k\u00e4viv\u00e4t Parkanossa tavaroita ja kortteeripaikka siell\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 ja tavarat l\u00f6ytyikin sielt\u00e4, joita Laikosta laitettiin. Vaan Elsaa kortteeri ei miellytt\u00e4nyt, koska se oli perin vaatimaton m\u00f6kki vaan. Juhon \u00e4iti ja Anni olivat jo saaneet asumapaikan Alaskyl\u00e4n R\u00f6nnille taloon, jossa n\u00e4ytti hyvin toimeen tulevan. Ja niinp\u00e4 Juho palattuaan heti alko hommata l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Savosta Satakuntaan, joka j\u00e4rjestyikin hyvin kun Mikkonen oli pys\u00e4kkihoitaja ja pys\u00e4kill\u00e4 sattui juuri olemaan 3 lastivaunua purettava, joihin saimme tarpeen mukaan lastata tavaramme ja karjamme. Vaan 1 otettiin sotatarvikkeille ja toiseen lastasi Pyh\u00e4j\u00e4rven Hiiri. Meid\u00e4n karja ja muutkin tavarat sopivat yhteen vaunuun, joka lastattuna joutui odottamaan vuorokauden ennen kuin p\u00e4\u00e4si l\u00e4htem\u00e4\u00e4n, vaikka kiireen kera sateesta huolimatta koetimme sit\u00e4 jouduttaa heti l\u00e4ht\u00f6\u00f6n.<\/p>\n L\u00e4pim\u00e4rkin\u00e4 ja viluisina saimme v\u00e4rj\u00f6tt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 asemahuoneessa loppuy\u00f6n ja aamup\u00e4iv\u00e4nkin, vaan sitten aseman miehen asunnossa saimme l\u00e4mmitell\u00e4. Illalla kello 23:men tienoissa alkoi junamatka, joka my\u00f6s oli seikkailurikas y\u00f6. Oli kolean kylm\u00e4\u00e4 ja aamuun asti oli yht\u00e4 ja samaa matkan tekoa. Elukoilla oli n\u00e4lk\u00e4 kun lastausasema oli hein\u00e4st\u00e4 k\u00f6yh\u00e4, ei niill\u00e4 ollut sy\u00f6mist\u00e4 kun nimeksi. jo kulkevassa junassa sit\u00e4 ei saanut nimeksik\u00e4\u00e4n, ennen kun p\u00e4\u00e4stiin Huutokosken asemalle, johon oli j\u00e4rjestetty huollon puolesta huomattavan runsaasti heini\u00e4. Siin\u00e4 saimmekin viett\u00e4\u00e4 kokonaisen kauniin p\u00e4iv\u00e4n ja odotella kun sotilasjunat ja matkustajat ohi kulkivat.<\/p>\n Tuli viimein meij\u00e4nkin vuoro l\u00e4hte\u00e4 ja aivan odottamatta. Kun kaikki jalan juoksevat juuri oli l\u00e4hteneet elukoille heini\u00e4 noutamaan – l\u00e4hti juna jatkamaan matkaa. Onneksi kumminkin lanko Juho ja tyt\u00f6t sek\u00e4 Pertti huomasivat, ett\u00e4 juna l\u00e4htee ja juosten saavuttivat vaunut, jossa karjoinemme matkaa tehtiin. Vaan Elsa ja \u00e4iti j\u00e4iv\u00e4t heinien hakuun. Matkamme jatkui jokseenkin yht\u00e4 mittaa Pieks\u00e4m\u00e4keen, jossa vaunumme tyrk\u00e4ttiin kauas asemalla olevalle tavararatapihalle odottamaan l\u00e4ht\u00f6vuoroaan, joka tuli noin kello kahden aikaan y\u00f6ll\u00e4. Mutta meid\u00e4n oli heti vaunumme jouduttua odotuspaikalleen laitettava aseman latvarmulle[?]<\/span> joku varttomaan tulevaa matkustajajunaa Savon radalta, jossa kaikesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4en \u00e4iti ja Elsa j\u00e4lest\u00e4 tulevat. Ja niin he tulivatkin ja olivatpa jo saaneet seuraansa Erkinkin, joka loman saatuaan l\u00e4hti meit\u00e4 tapaamaan Pihlajalahdesta, jossa olosta h\u00e4n oli saanut tiedon. Vaan Kallislahteen tultua kohtasi Aina Revon, joka tiesi jo vuorokausi takaperin t\u00e4st\u00e4 ohi mennen, jonka tiedon saatua Erkki jatkoi matkaa kunnes er\u00e4\u00e4ll\u00e4 asemalla kohtasi vaimonsa ja \u00e4itin, jotka toisessa evakkojunassa omaisten seurassa matkaa jatkoivat. Heti kutsui h\u00e4n heid\u00e4t matkustajajunaan ja niin sit\u00e4 Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 yhdyttiin niin kuin edelt\u00e4 on mainittu. Kohtaamisen ilo oli suuri, vaikka sotapakolaisen matka oli kuljettavana.<\/p>\n Kylm\u00e4n kolea oli kes\u00e4kuun y\u00f6 kun matka alkoi jatkua Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, johon saavuttiin noin kello 10. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli j\u00e4rjestetty ruoka johonkin koulutaloon ja elukoillekin sai paalun rukiin olkia, ilma oli kaunis ja aurinko paistoi. Noin kello 13 alkoi taas matka jatkua Haapam\u00e4keen, jossa my\u00f6s oli ruokatarjoilu. Asemalla oli my\u00f6s junalasti saksalaisia sotilaita, joille naiset myiv\u00e4t lehm\u00e4st\u00e4 saatua maitoa, saa rahaa ja tupakkaakin jos halusivat.<\/p>\n Nyt alkoi junamatkan viimeinen jakso. Aamulla noin kello 6 tienoissa l\u00e4hti juna Porin radalle ja 10 tienoissa saavuimme Parkanon asemalle. Nyt oli junamatka tehty ja huoli siit\u00e4 mihin saa olinpaikan ja karjalaidunta. Siit\u00e4 sai Erkki homman. Kiireen kaupalla k\u00e4vi huollossa ottamassa asiasta selv\u00e4\u00e4, jossa ohjattiin 18 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Kuivasj\u00e4rven kyl\u00e4\u00e4n Lemisen taloon, jossa is\u00e4nt\u00e4 kielt\u00e4ytyi ottamasta uusia tulijoita. Ja niin oli etsitt\u00e4v\u00e4 paikallinen huoltomies, joka j\u00e4rjesti meille majoituksen 3:meen pikkutaloon, joihin otettiinkin yst\u00e4v\u00e4llisesti vastaan. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4lkeen puolen p\u00e4iv\u00e4n saavuimme edell\u00e4 kerrottuun kyl\u00e4\u00e4n Kuusiston taloon, johon oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 majoittua. Rakennukset oli pienet, ei vieraan varaa juuri miss\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ss\u00e4 kortteeri. Em\u00e4nt\u00e4 keitti korvikkeet ja jutteli yst\u00e4v\u00e4llisesti sek\u00e4 tarjosi kamarin ja keitti\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksemme, joissa jotenkin olisi toimeen tullut, mutta ent\u00e4s karja ja tavarat. Niille ei n\u00e4yt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sijaa juuri nimeksik\u00e4\u00e4n. Ja siksi k\u00e4skin katsomaan toisia taloja oisiko nekin yht\u00e4 ahtaita. Niinp\u00e4 saimmekin Laurilan talosta olinpaikan, jossa ulkorakennuksia oli jokseenkin riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta ihmisten asunto oli yht\u00e4 ahdas kuin edellisess\u00e4kin talossa. Sen lis\u00e4ksi oli talossa vanhus, joka jo vuosia oli s\u00e4ngyss\u00e4 lojunut, vaan aivan kun ihmeen n\u00e4hd\u00e4 tuli ulos katsomaan meid\u00e4n tuloa.<\/p>\n Ja n\u00e4in sit\u00e4 oli kolmas evakkomatka tehty Senku[?]<\/span> asemalta Kuivasj\u00e4rven Laurilaan, niin sit\u00e4 ollaan taas yhdess\u00e4 paitsi Erkki siell\u00e4 jossain ja Reino Kaukolan sankarihaudassa, jolle k\u00e4vin ohi ajaessa hyv\u00e4sti heitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta eip\u00e4 sit\u00e4 saanut olinpaikassa oleilla, sill\u00e4 tavarat asemalla oli etsitt\u00e4v\u00e4 ja saatava my\u00f6s sinne ja sinneh\u00e4n ne ajettiinkin, perunatkin talon kuoppaan, vaikka ajatus oli – pois t\u00e4\u00e4lt\u00e4 – sinne miss\u00e4 saa karja ruokaa ees l\u00e4hitaloista. Onhan se etu valtionkin, ettei tarvitse t\u00e4nne Parkanoon niit\u00e4 meille kulettaa. Ja niin sit\u00e4 l\u00e4hdettiinkin kun jo aikaisemmin on mainittu viljavammille paikoille asumapaikkaa etsim\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4k\u00e4\u00e4n aavistamatta, ett\u00e4 t\u00e4nne Parkanoon on tultava oman kodin asukkaiksi t\u00e4h\u00e4n Laurikan taloon. Tuon monimutkaisen evakon k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kautta.<\/p>\n Karja ja hevoset saivat korvessa laitumen, vaikkakin laihan heinist\u00e4. Mutta suosiollisen mielialan vallitessa kului kes\u00e4 hyvin t\u00e4ss\u00e4 talossa. Mutta Halmeela, se kolmas talo oli Laisen[?]<\/span> ukon tytt\u00e4ren, joka suhtautui meihin hyvin, paitsi laidun- ja hein\u00e4vuokraa tahtoi t\u00e4ydell\u00e4 mitalla huolimatta siit\u00e4 millainen vuokramaa oli.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 olotilassa meni kes\u00e4. Monta karvasta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sai takapuolet hell\u00e4n\u00e4 ajaa tavaroita asemalta taloon. Kaukaiseen kortteeriin joka mitenk\u00e4\u00e4n puolin ei n\u00e4yt\u00e4 pitk\u00e4aikaiselta. Vaan siin\u00e4 se kes\u00e4 meni syksyyn aina marraskuun puoliv\u00e4liin.<\/p>\n Tosin jo lokakuun lopulla k\u00e4vi mieli niin siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi olla.<\/p>\n L\u00e4hdimme \u00e4idin kanssa uutta olinpaikkaa etsim\u00e4\u00e4n. Matkan m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 Kokem\u00e4ki, Kiukainen tai Huittinen. Tultuamme Kokem\u00e4en Tulkkilaan kohtasimme useita tuttuja kaukolaisia, jotka aikaisemmin olivat sinne tulleet ja olinpaikkansa ottaneet. Heilt\u00e4 saimme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paikat kaikki yl\u00f6sotettu kun inkeril\u00e4iset eiv\u00e4t ole viel\u00e4 pois l\u00e4hteneet ja niille olikin juuri huollossa tilin maksu eli p\u00e4iv\u00e4rahan maksu, jonka t\u00e4hden emme saaneet huoltojohtajan puheille p\u00e4\u00e4st\u00e4. Ja kun aikaa n\u00e4ytti kuluvan turhaan odotukseen, niin ajan voittamiseksi katsoimme parhaaksi l\u00e4hte\u00e4 sielt\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n Peipohjaan, ett\u00e4 enn\u00e4tt\u00e4\u00e4 junaan, joka veisi Kiukaisiin ja niinp\u00e4 tulimmekin saman p\u00e4iv\u00e4n iltana Kiukaisiin, jossa tapasimme heti aseman l\u00e4hell\u00e4 asuvan huoltomiehen, joka esitteli siin\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevat talot, joihin olisi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sijoitusmahdollisuus. Er\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 k\u00e4vi \u00e4iti katsomassa vaan ei miellytt\u00e4nyt ja niin aloimme tiedustaa mihin p\u00e4\u00e4see y\u00f6levolle, joksi tarjottiin asemalla oleva seurantalo. Mutta t\u00e4t\u00e4 tarjousta ei meid\u00e4n huolinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kun kohtasimme asemalla Taina Salosen, joka pyysi heille y\u00f6ksi ja kun tarjosi minulle viel\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4n niin l\u00e4ksimme heille y\u00f6ksi noin 4 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n asemalta.<\/p>\n Aamulla tulin samalla py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 asemalle ja Paavo vei sen pois. Nyt oli jo minun omakin py\u00f6r\u00e4 asemalla ja samalla ostin lipun Paneliaan sek\u00e4 laitoin py\u00f6r\u00e4n my\u00f6s Paneliaan vaikka itse menin samalla junalla Raumaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n nahkan teon ja otin toisen pois, joka kaukolasta oli sinne tekoon laitettu eik\u00e4 vaatimuksista huolimatta viel\u00e4 oltu takaisin toimitettu. Anna-Mari etsi Paneliasta olinpaikkaa sen aikaa ja kun palasin Raumalta oli h\u00e4n asemalla ja sanoi, ett\u00e4 sanottiin olevan Isojaakkolassa hyv\u00e4 paikka. On matkaa 6 kilometri\u00e4, oisi ment\u00e4v\u00e4 sinne. Sen kuultua otin py\u00f6r\u00e4ni ja aloin matkata sinne ja h\u00e4n alkoi astella per\u00e4st\u00e4. Illan h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 saavuin taloon monien kyselyjen kautta. Vaan pahaksi onneksi oli ennen ollut evakko p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin k\u00e4ynyt kortteerin itselleen kysym\u00e4ss\u00e4, joten min\u00e4 kysyin vaan y\u00f6kortteeria, joka luvattiin, ja l\u00e4ksin heti sen tiedon saatua eukkoa vastaan. Pari kilometri\u00e4 takasin ajettua kohtasin h\u00e4net ja aloimme mietti\u00e4 sinnek\u00f6 y\u00f6ksi vain mihin. H\u00e4nen mukanaan oli tullut samaa matkaa joku naishenkil\u00f6, joka esitti asuntonsa ja kutsui tulemaan heille y\u00f6ksi ja niin l\u00e4ksimme takasin astelemaan ja kohtasimme samaa suuntaa kulkevan paikkakunnan miehen, joka neuvoi Maijalaan. Otin asian huomioon, nousin py\u00f6r\u00e4lle ottaakseni asiasta l\u00e4hemm\u00e4t tiedot. Tulin talon pihalle, katselin ja mietin ei t\u00e4m\u00e4 ole meij\u00e4n kortteeri, mutta siit\u00e4 huolimatta menin sis\u00e4\u00e4n saliin, jossa em\u00e4nt\u00e4 otti vastaan hyvin yst\u00e4v\u00e4llisesti ja pyysi odottamaan kun is\u00e4nt\u00e4 oli lauantaisaunassa kylvyll\u00e4. Odotusaika tuntui pitk\u00e4lt\u00e4 minusta sek\u00e4 vaimostani, joka odotteli ulkona. Viimein tuli is\u00e4nt\u00e4 puheilleni, mutta antoi kielt\u00e4v\u00e4n vastauksen kun minulla ei ollut ty\u00f6miehi\u00e4 tarjota, mutta tarjosi y\u00f6kortteeria joka sekin otettiin mielihyv\u00e4ll\u00e4 vastaan. Ja niin olimme y\u00f6t\u00e4 Maijalassa suuressa ja valoisassa salissa asunnon toisessa kerroksessa.<\/p>\n Aamulla alettiin taas sama tiedustelu. Pari kohtaa k\u00e4yty\u00e4 tulimme Vilho Jaakkolaan, jossa is\u00e4nt\u00e4 ja em\u00e4nt\u00e4 edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli Tampereella vaan illalla oli lupa tulla kotiin. Nyt tultiin uudelleen ja onneksi tapasimmekin is\u00e4nn\u00e4n, joka hymysuin tuli asiaa kysym\u00e4\u00e4n ja jonkin aikaa keskusteltua antoi my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n vastauksen. Kutsuin vaimoni sis\u00e4\u00e4n – juotiin korvikkeet ja k\u00e4vimme katsomassa asunto, joka n\u00e4ytti miellytt\u00e4v\u00e4n ja niinh\u00e4n is\u00e4nt\u00e4 sanoikin, ett\u00e4 ne on l\u00e4mmin ja lis\u00e4si, ett\u00e4 kaikesta p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n paitsi polttopuu, sit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ja kehoitti ostamaan vaunulastin halkoja, johon h\u00e4nkin k\u00e4ypi osalle. Sy\u00f6tiin aamiainen ja juteltiin. Lupasimme saapua niin pian kun vaunujen saanti sen sallii. Ei siis muuta kun odottaa ensinn\u00e4kin nelj\u00e4n junaa, jolla paltaan Parkanoon.<\/p>\n Siell\u00e4 muutamia viikkoja vartottua er\u00e4\u00e4n\u00e4 torstaina tulin sattumalta asemalle ja kysyin Pusalta saako vaunuja ja vastaus oli kyll\u00e4 saa, kun juuri kone ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 14 vaunua sit\u00e4 varten. Onko umpivaunuja – ei, luulen ettei niit\u00e4 saa t\u00e4ss\u00e4 vuosiluvussakaan. Tuohon en jatkanut vaan seuraavana aamuna l\u00e4ksi – otin linnan sahalta rimakuorman, vein asemalla ja kysyin saako vaunun ja onneksi oli yksi pitk\u00e4 vaunu juuri kun minua varten viel\u00e4 vapaa. T\u00e4h\u00e4n purin rimahalot ja palasin takasin kortteeriin Kuivaskyl\u00e4\u00e4n, jonne oli matkaa 18 kilometri\u00e4. Ilma oli tihkusateinen ja kortteeriin heikossa kunnossa ja paksu likasta. Onneksi t\u00e4t\u00e4 ei ollut kun 1 kilometri. Seuraavana aamuna oli uusi reissu. Kahdella hevosella vietiin tavaroita ja pantiin vaunuun my\u00f6skin rimat, joka aikaisemmin oli kahvilan pihaan tuotu. Tiedustelimme autoa, jolla voisi pikemmin loput tuoda vaan turhaan. Kaiken varalta sunnuntaina telattiin jauhot ja muutkin tavarat hyv\u00e4n tien varrella olevaan kuuriin, josta niit\u00e4 kuorman t\u00e4ytteen\u00e4 on hyv\u00e4 edelleen vied\u00e4. Onneksi saimme kumminkin avuksi osuuskunnan auton, joka kaupan tavaroita toi ja lupasi menness\u00e4 vied\u00e4 meij\u00e4n j\u00e4lell\u00e4 olevat tavarat asemalle. Kaverille oli en\u00e4\u00e4 3 kuormaa, nimitt\u00e4in pellavat, jyv\u00e4s\u00e4kit ja lampaat – lehm\u00e4t k\u00e4veliv\u00e4t naisten kera sit\u00e4 mukaa kun ehtiv\u00e4t ja niin oli kaikki el\u00e4minen saatu liikkeelle. Oman perheen lis\u00e4ksi oli Laurilan Lauri ja Valma auttamassa reippain ottein. Tiistaina kello kahden tienoissa oli kaikki vaunussa lastattuina odottaen jatkuvaa matkaa. Viel\u00e4 sopii mainita, ett\u00e4 pahvin ja lautojen kera oli vaunun toinen p\u00e4\u00e4 seinustettava ja katettava, ettei elukat kylmi\u00e4 kun ilma oli tuulinen ja toistakymment\u00e4 astetta pakkasta. Kaikesta huolimatta j\u00e4rjestyi kaikki kun edell\u00e4 on kerrottu, mutta junaan otettiin vaunu vasta kello kahden aikaan y\u00f6ll\u00e4, joka kiid\u00e4tti yht\u00e4 mittaa Poriin, josta parin tunnin odotuksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4juna kuletti Harjavaltaan, jossa oli paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4jille. Pyysin, ett\u00e4 vaunu otettaisiin kohta tulevaan matkustajajunaan, ett\u00e4 ehtii Raumalle l\u00e4htev\u00e4n junan mukaan, johon vastattiin, ett\u00e4 kyll\u00e4 ehtii muutenkin ja niin ehtikin. Mutta Kiukaisten asemalla j\u00e4\u00e4tiin taas odottamaan, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 20 saavuimme Panelian asemalla, jossa saimme y\u00f6n viett\u00e4\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 asemahuoneessa. Min\u00e4 kumminkin k\u00e4vin heti ilmoittamassa Jaakkolan is\u00e4nn\u00e4lle, ett\u00e4 asemalla ollaan ja samalla sain puhelimella ilmoittaa veljeni pojalle Eemelille, ett\u00e4 ollaan asemalla ja pyysin tulemaan aamulla vaunua purkamaan, joka purkaminen joutuikin nopeasti – samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sai kaikki tavarat uuteen kortteeritaloon, paitsi puimakone, ja halot j\u00e4i seuraavaksi p\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n Ja niin alkoi el\u00e4m\u00e4 uudessa olinpaikassa Panelian V\u00e4h\u00e4jaakkolan pikkuriviss\u00e4. Ja hyvin kuluikin talvi. Varakkaan is\u00e4nn\u00e4n talossa ei ollut puistakaan puutetta vaikka is\u00e4nt\u00e4 sit\u00e4 aikaisemmin valitti, sill\u00e4 mets\u00e4nhoitaja j\u00e4rjesti niit\u00e4 kohtuullista maksua vastaan kuntalaisten tien varteen ajetuista haloista.<\/p>\n Suutarikin oli l\u00e4hell\u00e4 saatavissa – vaikka Parkanossa sit\u00e4 sai etsii puolen pit\u00e4j\u00e4\u00e4 saamatta kenki\u00e4 jalkaansa. Ja monet muutkin tarvikkeet olivat l\u00e4hell\u00e4 ja hyvin saatavilla. Puolen toista vuotta kului aika Panelian V\u00e4h\u00e4jaakkolassa, kun taas oli edess\u00e4 majan muutto ja takasin Parkanoon. Mutta nyt omaan kotiin Laurikan taloon, jonka oston kautta saimme omaksi asumapaikaksemme. Mutta joka oli aikaisempien kohtalotoverien asuma, sill\u00e4 talossa oli kolmen siirtolaisperheen lis\u00e4ksi my\u00f6s el\u00e4kel\u00e4inen. Ja niin ollen oli vaikea saada paikka asuntaan uuden is\u00e4nn\u00e4n, samoin my\u00f6s karjakartanoon, joka oli melkein rappiotilassa.<\/p>\n Asunto-olot v\u00e4ljeniv\u00e4t nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen kuukauden kuluessa, mutta karjapuolella jatkui ahtaus vuosia. huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 rappeutunut navetta heti kes\u00e4n tultua korjattiin t\u00e4ysin asuttavaan kuntoon. Nimitt\u00e4in ett\u00e4 sein\u00e4t oikaistiin, pohjahirret uusittiin ,permanto ja seimet sek\u00e4 sika- ja lammaskarsinat laitettiin. Samoin uusi rehukuja ja karjakeitti\u00f6n lattia. My\u00f6skin tuvan kivijalka oli osaksi rempallaan, joka samoin laitettiin paikalleen. Korjausta kaipasi my\u00f6s asuinrakennuksien katot vaan naulojen puutteen takia t\u00e4ytyi niit\u00e4 paikaten pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n Pellot oli nurmena. Ainoastaan pieni ala oli evakoilla viljaa ja perunaa, joten nurmesta oli teht\u00e4v\u00e4 toukomaat. Ojia sai ensimm\u00e4isen kes\u00e4n kuluessa kaivattaa 15 tuhannen markan summaan. Mutta sato oli niukka, kun maat oli heti nurmesta k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 siemennett\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4kilantaakaan saanut kun nimeksi, joten vilja leiv\u00e4ksi riitti vaan puoleksi vuotta, samoin karjan rehu. Sit\u00e4kin oli ostettava. 1 vaunulasti tuotiin olkia Paneliasta ja Ikaalisista iso autokuorma pahnoja. Niin paljon kysyv\u00e4 oli ensimm\u00e4inen vuosi. Mutta paljon vaati seuraavakin. Onneksi sai v\u00e4kilantaa enemm\u00e4n, joten viljan sato tuli tyydytt\u00e4v\u00e4, vaikka hein\u00e4\u00e4 sai vaan kolmasosa edelliseen verraten. Mutta kun oli olkia, yritet\u00e4\u00e4n omilla yli talven. Hankintaa riitti muutenkin. Kalastus vaati pyyt\u00e4ji\u00e4 ja oman veneen. Riiheen oli saatava s\u00e4hk\u00f6voima. Aittaan oli teht\u00e4v\u00e4 salvat. Aijat oli my\u00f6s uusittava, joita kes\u00e4n kuluessa tein aitaa yli 300 paria. Samoin ostettiin koneet, kylv\u00f6kone ja silppuri. Osansa vaati kattojen korjuu, sek\u00e4 tuvassa ett\u00e4 navetassa, mutta onneksi oli jo s\u00e4hk\u00f6voima saatu, ett\u00e4 p\u00e4reet sai tehd\u00e4 kotona ja niin sit\u00e4 alkoi paikat korjaantua Laurikan talossa. Pehkot pellot oli poistettu, tuvat ja navetta katettu. Olipa jo uuttakin rakennettu, kanala ja sikala sek\u00e4 saunakin oli rannassa, 1950 rakennettu. Samana vuonna halkosirkkeli, seuraavana vuonna olkilietso, navetan korjaus sek\u00e4 vesijohto, s\u00e4hk\u00f6pumppu ja mit\u00e4 kaikkea siihen kuului. Alettiin my\u00f6s korven pelloksi teko, joka 53 oli ensi kes\u00e4n kauralla. Sai sinne l\u00e4hte\u00e4 monta kertaa ennen kuin mets\u00e4\u00e4 kasvava korpi kaurapelloksi oli laitettu.<\/p>\n Niin 1945 lokakuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Parkanon seurahuoneella tuli ostettua Laurikan tila Alasen veljeksilt\u00e4, jonka kaupan Aarne Alanen veljiens\u00e4 puolesta nimell\u00e4\u00e4n vahvisti. Mutta vasta 46 kev\u00e4ttalvella tulimme paikan p\u00e4\u00e4lle asumaan, sill\u00e4 talossa oli 3 evakkoperhett\u00e4 ja syytinkimummo, joka asui pikkuriviss\u00e4 hoidokkitytt\u00e4rens\u00e4 kanssa. Ett\u00e4 me saimme vaan puolen pirtti\u00e4 asuaksemme, sill\u00e4 toista puolta asui Martta Petro poikansa kanssa. Sali ja 2 kamaria oli K\u00e4rkk\u00e4sen 6 hengen asunto. Ja pakarissa Ahtiainen vaimonsa kanssa – niin asuttuun taloon sit\u00e4 tultiin. Mutta kaikista sit\u00e4 selvisi hiljalleen. Petro l\u00e4hti jo kelirikon aikaan, mutta K\u00e4rkk\u00e4nen ja Ahtiainen hyv\u00e4n kes\u00e4n tultua. Viimeksi mainitun l\u00e4ht\u00f6 tulikin aivan odottamatta. Ja niin sit\u00e4 olikin talo t\u00e4ysin uusilla asuttu. Pirttiin tuli Jaakko Torikka sisarensa Eevan kanssa ja me saimme siirty\u00e4 saliin ja kamareihin. Pakariin Tuomas Kiiskin Mari ja Anni Poskiparta eli An-t\u00e4ti. Ja niin oli talossa kaikki asukkaat uusia, paitsi el\u00e4kemummo, joka 1950 l\u00e4hti sairashoitoa kaivaten tytt\u00e4rens\u00e4 hoitoon Kihni\u00f6\u00f6n Kankarin kyl\u00e4\u00e4n, jonne seuraavan vuoden aikana kuoli.<\/p>\n Eik\u00e4 ainoastaan tupa vaan karjakartanokin oli t\u00e4ysin asutut. K\u00e4rkk\u00e4sell\u00e4 oli 6 lehm\u00e4\u00e4, hevonen ja sika; Ahtiaisella 1 lehm\u00e4 ja kaikki navetassa. El\u00e4kemummolla 2 lehm\u00e4\u00e4, sika ja lampaita tallissa. Niin oli asuttua karjakartanokin.<\/p>\n Ja mekin tuotiin 4 lehm\u00e4\u00e4, lampaita ja sika sek\u00e4 hevonen, joten kyll\u00e4 sai sovitella, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestyi. Otettiin lavosta lattia pois, sinne sai tilan hevosille ja lampaille. Ja niin sit\u00e4 kes\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stiin. Mutta kun karjan sai laitumelle ja saton maahan oli teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ysremontti karjakartanoon. Navetasta lanta pois, sek\u00e4 entiset lattiaj\u00e4tteet[?] ja uusi purulattia ja seimet sek\u00e4 lantalan p\u00e4\u00e4lle rehukuja. karjakeitti\u00f6\u00f6n samoin lankusta lattia sek\u00e4 pumppu johtoineen uusittiin. Sama ruljanssi oli teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s perunakellarissa, johon kolmet lattiaj\u00e4tteet oli mullan alle j\u00e4\u00e4neet ja mitk\u00e4 oli takanurin sijoitettu. Halkokuuri oli j\u00e4tteit\u00e4 puolillaan ja katto etupuolelta pois kokonaan. Takana oli sen verran, ett\u00e4 talven lumen kera esti lumen alas halkojen p\u00e4\u00e4lle p\u00e4\u00e4syn.<\/p>\n Katot sek\u00e4 tuvassa ett\u00e4 navetassa my\u00f6s heikot, joita paikaten t\u00e4ytyi pit\u00e4\u00e4 toistaiseksi. Kun ei saanut nauloja eik\u00e4 niit\u00e4 kaikkia voinut ty\u00f6n alle ottaa, niin alkuun kun teht\u00e4v\u00e4\u00e4 oli katsoi minne p\u00e4in tahansa. Oli n\u00e4\u00e4t aijat teht\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 korjaten ett\u00e4 uusien kanssa. Niit\u00e4 oli kuulemma uunin sytykkeeksikin viety. Rantapuolella oleva pelto oli laitumena ja hyvin metsettynyt ja olipa muuallakin ojat vesaisia ja kaivajan kaipuussa, joten ensi kes\u00e4n\u00e4 meni ojan kaivuun yli 15 tuhatta. Mutta sitten saatiin oja-aura-osuuskunta ja ojat aukesi seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 jo rakin [traktorin?]<\/span> voimalla ja hevosten kera, ja niin sit\u00e4 aurayhtym\u00e4n ojat aukeni sin\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 kun talkoovoimin. Sill\u00e4 tavoin ne evakoiden ojan aukeni ja kasvullisuusrappio pelloilla alkoi vaurastua. Muutama vuosi my\u00f6hemmin alkoi Lapinnevan maamiesseura toimia sekin karjalaisten alotteesta ja liittyip\u00e4 siihen jo heti alkuun joku kanta-asukaskin, joka my\u00f6hemmin sai nimekseen L\u00e4nsi-Parkanon maamiesseura. Jo heti alkuun osti perunankaivokoneen sek\u00e4 siihen kokoaja. Sek\u00e4 my\u00f6hemmin v\u00e4kilannan levitt\u00e4j\u00e4 ja hein\u00e4nsiemenen kylv\u00f6koneen. Ja vuonna 1954 suunnitteli kuivausriiht\u00e4, joka sekin kohta alkaa toimia. Mutta mit\u00e4s min\u00e4 niist\u00e4? Saavutuksissa Laurikassa kun sit\u00e4 oli aikomus t\u00e4h\u00e4n ottaa.<\/p>\n Taloon tultua oli ostettava toinen hevonen ja aura, ett\u00e4 saa mullosta johon touko tehd\u00e4\u00e4n (hevonen maksoi 81 ja aura 1600, peruna-aura 4000). Rulla\u00e4es oli s\u00e4ilynyt Karjalasta tuotu, mutta jousi\u00e4es oli mennyt – ties kenelle. Niinkun aurakin.<\/p>\n Touko tuli tehty\u00e4, mutta sato oli heikko, 50 pusselia sit\u00e4 sai, nimitt\u00e4in jyvi\u00e4. Mutta perunaa kohtalaisesti. Seuraava vuosi oli jo satoisampi, mutta hein\u00e4sato paljon niukempi. Kylv\u00f6t oli vanhoja ja v\u00e4kilantaa kaipaavia, jota v\u00e4kilantaa ei saanut ees viljallekaan kun nimeksi ja niin sit\u00e4 sai ostaa el\u00e4imille puuttuvat er\u00e4t. Ja alkavalla sit\u00e4 olikin ostamista jo heti alkuun , kun puuttui p\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4nky\u00e4 muusta puhumattakaan. P\u00f6yt\u00e4 tuli kotona tehty\u00e4 vaan s\u00e4ngyt sai ostaen. Sill\u00e4 oli huutokauppoja, joissa myytiin alkavalle k\u00e4yp\u00e4\u00e4 tavaraa, jotka kai oli karjalaisten vaan tuntemattomina johonkin varastoitu ja tuotiin paikkakunnalle tarpeellisille myyt\u00e4v\u00e4ksi. Laurikaankin ostettiin niit\u00e4 1 piironki, 2 kaappia, kiekkutuoli ja h\u00f6yl\u00e4penkki. 1950 ostettiin oli—[sivun alaosa leikattu pois] <\/span>— Samoin 53 kuivauskaappi, niin t\u00e4ss\u00e4 asuessahan tuo ratiokin ostettiin, kai 48.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mirja Rouhiainen esitteli tammikuussa 2001 Erkki Rouhiaisen 80-vuotisp\u00e4ivill\u00e4 vintilt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n mustakantisia vihkosia, joihin h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja iso\u00e4itins\u00e4 olivat merkinneet muistiin tapahtumia ja tuntemuksia talvisodan ajalta ja sen j\u00e4lkeen. On syyt\u00e4 muistuttaa lukijalle, ett\u00e4 Simolla oli ensimm\u00e4iselle evakkomatkalle l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 ik\u00e4\u00e4 56 vuotta ja kun perhe viimein p\u00e4\u00e4si asettumaan omaan taloon Parkanossa, t\u00e4ytti Simo jo 67 vuotta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=316"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":317,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions\/317"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys Ven\u00e4j\u00e4lle kes\u00e4ll\u00e4 1941<\/h1>\n
Jatkosota<\/h1>\n
Paluu Kaukolaan<\/h1>\n
J\u00e4lleen evakkoon<\/h1>\n
Paneliaan<\/h1>\n
Omaan taloon, j\u00e4lleen Parkanossa<\/h1>\n