{"id":204,"date":"2000-01-17T10:42:00","date_gmt":"2000-01-17T10:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/rouhiainen.netfinn12.info\/wp\/?p=204"},"modified":"2016-02-27T11:18:32","modified_gmt":"2016-02-27T11:18:32","slug":"tontti-pihapiiri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/?p=204","title":{"rendered":"Tontti, pihapiiri"},"content":{"rendered":"<p>Tontin pihapiiri<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"http:\/\/rouhiainen.netfinn12.info\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/tontti_pohjapiirros.gif\"><img loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-205 aligncenter\" alt=\"tontti_pohjapiirros\" src=\"http:\/\/rouhiainen.netfinn12.info\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/tontti_pohjapiirros-300x207.gif\" width=\"300\" height=\"207\" \/><\/a><\/p>\n<p>1. P\u00e4\u00e4rakennus<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4rakennuksesta tarkempi kuvaus erikseen.<\/p>\n<p>Ullakolla ei s\u00e4ilytetty mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Kymmenvuotias Aulis piilotti lelunsa ullakolle ennen evakkoon l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Vuonna 1991 Kaukolan matkalla Aulis yritti p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan ullakolle, oliko lelut viel\u00e4 tallella, mutta pihapiirist\u00e4 ei l\u00f6ytynyt tarpeeksi pitki\u00e4 tikkaita. Toisella k\u00e4ynnill\u00e4 1992 tarpeeksi pitk\u00e4t tikkaat l\u00f6ytyiv\u00e4t, mutta nykyiset is\u00e4nn\u00e4t kielsiv\u00e4t ullakolle menon. Tuskinpa ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomalaismiehen innon p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan ullakkoa? Kes\u00e4ll\u00e4 1997 arkkitehtien mittausleirin aikana kaksi mittaajaa oli k\u00e4ynyt ullakolla, mutta he eiv\u00e4t ainakaan maininneet mit\u00e4\u00e4n leluista, joten olikohan jo ajan saatossa menneet parempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ?<\/p>\n<p>2. Pihapiiri<\/p>\n<p>Pihapiiriss\u00e4 sattui ja tapahtui. T\u00e4ss\u00e4 muutama tapahtuma, joita on kirjattu yl\u00f6s.<\/p>\n<p>Tapio K\u00e4hk\u00f6sen kuvaus kirjassa Kotikyl\u00e4ni Sylij\u00e4rvi:<\/p>\n<p>Kun Rouhiaiset olivat muuttaneet tontin taloon, Eemeli huomasi, ett\u00e4 talon uunit kaipasivat korjaamista. H\u00e4n haki kaupasta sammuttamatonta kalkkia, josta h\u00e4n aikoi valmistaa muurauslaastia. Kauppias oli kaiketi sanonut h\u00e4nelle, ett\u00e4 kalkki oli ensin sammutettava vedell\u00e4, mutta ohje lienee j\u00e4\u00e4nyt hieman puutteelliseksi. Eemeli pystytti tynnyrin keskelle pihaa, kaatoi kalkin tynnyrin ja rojautti \u00e4mp\u00e4rill\u00e4 vett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lle. Kalkki rupesi oitis kaasuuntumaan ja kuohumaan. Kaasut eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet purkautumaan kylin nopeasti ahtaasta tynnyrist\u00e4, ja yht\u00e4kki\u00e4 kuului jumalaton jym\u00e4hdys. Tynnyri hajosi kuin pommin kuori. Pihanurmikolle j\u00e4i tapahtuman muistoksi py\u00f6re\u00e4, valkoinen l\u00e4isk\u00e4, joka oli sy\u00f6pynyt niin syv\u00e4lle maahan, ett\u00e4 se pysyi siin\u00e4 vuosikausia.<\/p>\n<p>Edelleen kuvausta kirjasta Kotikyl\u00e4ni Sylij\u00e4rvi:<\/p>\n<p>Veljeni Pentti katkaisi syksyll\u00e4 1939 s\u00e4\u00e4riluunsa Tontin pihassa. T\u00e4m\u00e4 seikkailu on kerrottu tarkemmin kohdassa 25c. [25c: Syksy 1939 oli meille onnettomuuksien aikaa: viljalaarin romahdusta ja varsan haavoittumista seurasi Pentti-veljeni loukkaantuminen. Pentti k\u00e4vi elo-syyskuussa 1939 supistetun kansakoulun 6-viikkoisen jakson Haajoen kansakoulussa. Se vastasi silloisten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaan kansakoulun ensimm\u00e4ist\u00e4 luokkaa. Koulu oli Pentille pelkk\u00e4 muodollisuus, sill\u00e4 h\u00e4n oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan jo viisivuotiaana, kenenk\u00e4\u00e4n erityisesti opettamatta. Viimeinen koulup\u00e4iv\u00e4 oli 30.9.1939. Pentti poikkesi kotimatkallaan Tontin eli Penttil\u00e4n pihaan leikkim\u00e4\u00e4n. Emil Rouhiainen, Penttil\u00e4n is\u00e4nt\u00e4, oli pys\u00e4k\u00f6inyt pihalle kaksipy\u00f6r\u00e4iset ty\u00f6k\u00e4rryt, ja pojat koettivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 keinuna. Emilin pojat Tapio ja Pentti asettuivat k\u00e4rryjen per\u00e4\u00e4n, ja veljeni Pentti, joka oli ollut pienest\u00e4 pit\u00e4en hieman hurjaluonteinen, koetti pysytell\u00e4 toisen aisan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kunnollista tasapainoa ei kuitenkaan saatu syntym\u00e4\u00e4n, ja leikki p\u00e4\u00e4ttyi onnettomuuteen, luultavasti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 toiset pojat hypp\u00e4siv\u00e4t k\u00e4rryjen per\u00e4st\u00e4 pois. Veljeni putosi aisan mukana maahan ja menetti tajuntansa. Aino Rouhiainen, talon em\u00e4nt\u00e4, toi Pentin hevosella kotiin ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. Pojan oikea jalka oli k\u00e4ytt\u00f6kelvoton. S\u00e4\u00e4ren syrj\u00e4ss\u00e4 oli kookas kuhmu. Is\u00e4 vei Pentin Kaukolan kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tohtori Mobergin tutkittavaksi. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri v\u00e4\u00e4nteli jalkaa, ja poika k\u00e4rsi tuskat \u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta l\u00e4\u00e4k\u00e4ri p\u00e4\u00e4tteli pojan \u00e4\u00e4nett\u00f6myydest\u00e4, ettei jalalle ollut tapahtunut mit\u00e4\u00e4n vakavaa, olipahan vain v\u00e4h\u00e4n turvoksissa kolahduksen j\u00e4ljilt\u00e4. K\u00e4ski hautoa sit\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n lyijyvesik\u00e4\u00e4reell\u00e4. Kyll\u00e4 se siit\u00e4 sitten sulaa. \u00c4iti hoiteli Pentti\u00e4 viikonp\u00e4iv\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ohjeiden mukaisesti, mutta kuhmu ei ottanut &#8220;sulaakseen&#8221;, ja jalkater\u00e4 rupesi k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n sivulle. \u00c4iti marmatti asiasta, kunnes is\u00e4 kyll\u00e4styi ja p\u00e4\u00e4tti vied\u00e4 pojan Viipurin l\u00e4\u00e4ninsairaalaan tutkittavaksi. He matkustivat Viipuriin 6.10.1939 linja-autolla, joka liikenn\u00f6i R\u00e4is\u00e4l\u00e4n tiet\u00e4. Jalka tutkittiin, kuvattiin, k\u00e4siteltiin, lastoitettiin ja kipsattiin reiden yl\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n saakka. Is\u00e4 oli tietenkin kertonut l\u00e4\u00e4ninsairaalan l\u00e4\u00e4k\u00e4reille, ett\u00e4 Kaukolan tohtori oli k\u00e4skenyt hautoa jalkaa lyijyvesik\u00e4\u00e4reell\u00e4. Kun l\u00e4\u00e4k\u00e4rit palauttivat pojan h\u00e4nelle, joku heist\u00e4 kys\u00e4isi: &#8220;Kuka tohelo siell\u00e4 Kaukolassa on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4?&#8221; S\u00e4\u00e4riluu oli n\u00e4et katkennut melkein irtipoikki .Kuhmu johtui t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4vist\u00e4 luunp\u00e4ist\u00e4.]<\/p>\n<p>Auliksellekin tapahtui pieni onnettomuus Tontilla. Kuvausta kirjasta Kotikyl\u00e4ni Sylij\u00e4rvi:<\/p>\n<p>Tontilla sattui muitakin onnettomuuksia. Olin siell\u00e4 leikkim\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1942 tai 1943, ja jotenkin me pojat touhusimme siin\u00e4 pihamaalla, kun Aulis, joukon nuorimmainen, suuttui jostakin, rupesi itke\u00e4 kollottamaan ja juoksi kovaa kyyti\u00e4 talon ulko-ovea kohti. Pahaksi onneksi h\u00e4n kompastui juuri rappujen edess\u00e4, tuuskahti mahalleen ja l\u00e4j\u00e4ytti leukansa rappukiveen. Pari kolme hammasta meni kielest\u00e4 l\u00e4pi, verta virtasi viljalleen ja poika huusi kuin py\u00f6velin kynsiss\u00e4. Leikit loppuivat silt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 siihen.<\/p>\n<p>3. Ajokalu- ja polttoainevarasto<\/p>\n<p>Tien vieress\u00e4 oli piikkilanka-aita, johon Eemeli R\u00e4ih\u00e4 repi uuden hienon pukunsa tullessaan er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana iltamista.<\/p>\n<p>Aitoista ensimm\u00e4isen\u00e4 vasemmalla oli ajokaluvarasto, jossa pidettiin k\u00e4rryj\u00e4, reki\u00e4 ym. Ajokaluvarastoa ei ole en\u00e4\u00e4, t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ty aitasta on h\u00e4vitetty. Aitta jatkui aina piikkilanka-aitaan asti. Oikealla puolella oli halkoliiteri eli polttoainevarasto<\/p>\n<p>Aittojen v\u00e4liss\u00e4 oli Rouhiaisten tekem\u00e4t huussit, jotka tehtiin vuonna 1938. N\u00e4m\u00e4 tehtiin, koska edelliset huussit olivat pime\u00e4ss\u00e4 paikassa aittarivist\u00f6n p\u00e4\u00e4dyss\u00e4. Uusille huusseille oli helpompi menn\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4kin, koska pihavalo valaisi reitin.<\/p>\n<p>4. Jauhoaitta sek\u00e4 vaateaitat<\/p>\n<p>Oikealla puolella olevissa aitoissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 vasemmalla oli jauhoaitta. Keskell\u00e4 ja oikealla sijaitsivat vaateaitat, joissa my\u00f6s nukuttiin kes\u00e4isin.<\/p>\n<p>Rappuset kulkivat koko aittarivist\u00f6n pituudelta, edess\u00e4 oli veranta. Aittarivin etuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 8-vuotias Milja Rouhiainen (Taunon ja Eevin vanhin lapsi) menetti henkens\u00e4 syyskes\u00e4ll\u00e4 1942 vahingonlaukaukseen.<\/p>\n<p>Tapaus on kuvattu Tapio K\u00e4hk\u00f6sen toimesta kirjassa Kotikyl\u00e4ni Sylij\u00e4rvi. Kirjassa olleet muistivirheet on korjattu hakasulkeissa:<\/p>\n<p>Syyskes\u00e4ll\u00e4 1943 [vuosi oli 1942] tapahtui Tontin pihassa hyvin vakava onnettomuus. Eemelin Viljo-veljen [Milja oli Taunon tyt\u00e4r] Milja-tyt\u00e4r, joka oli silloin 11-vuotias [Milja oli 8-vuotias], oli tullut serkkujaan tervehtim\u00e4\u00e4n. Miljan ja Hellin leikkiess\u00e4 omia leikkej\u00e4\u00e4n pojat Pentti ja Aulis meniv\u00e4t aittaan, jossa Eemelin veljien haulikko riippui sein\u00e4ll\u00e4. Pentti otti haulikon, viritti sen, t\u00e4ht\u00e4si leikill\u00e4\u00e4n oviaukkoa kohti ja painoi liipaisinta aavistamatta ollenkaan, ett\u00e4 piipussa oli patruuna. Milja-parka juoksi juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitkin aitanoven editse. Haulikko pamahti, ja haulit iskeytyiv\u00e4t tyt\u00f6n kylkeen. Siin\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4. tytt\u00f6 menehtyi melkein heti.<\/p>\n<p>Sattuma on armoton ja arvaamaton luonnonlaki, mutta tuota sattumaa on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Se tuntuu liian ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 ja my\u00f6s liian julmalta. Kuolla 11-vuotiaana [8-vuotiaana], kesken iloisten leikkien, ilman mink\u00e4\u00e4nlaista syyt\u00e4! Miljan kohtalo oli kova kolaus my\u00f6s herkk\u00e4tunteiselle Pentille. On syyt\u00e4 olettaa, ettei h\u00e4n toipunut siit\u00e4 milloinkaan.<\/p>\n<p>5. Kirsikkapuut ja h\u00e4vitetty\u00e4 rakennuskantaa<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen Montosen tekem\u00e4 huussi sijaitsi aittarivist\u00f6n p\u00e4\u00e4dyss\u00e4. Se poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kun uusi rakennettiin.<\/p>\n<p>Vanhan huussin vieress\u00e4 sijaitsi jyv\u00e4aitta. T\u00e4m\u00e4 rakennus on h\u00e4vitetty nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vaateaittojen ja jyv\u00e4aitan v\u00e4limaastossa oli kirsikkapuita. Kirsikkapuut paleltuivat sota-aikana talvella 1940.<\/p>\n<p>6. Omenapuut ja aittarakennus<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4rakennuksen takapihalla oli iso omenapuutarha. Sanottiin, ett\u00e4 Montosella piti olla kaikki suurempaa ja parempaa kuin muilla, joten puutarha oli kokonsa puolesta harvinainen Kaukolassa 1900-luvun alkupuolella. Puutarhassa takana oli viljan kuivaamo, joka on nyky\u00e4\u00e4n purettu pois.<\/p>\n<p>N. 150 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4rakennuksesta sijaitsi lampi (Mustalampi).<\/p>\n<p>7. Navetta<\/p>\n<p>Navetan liuskan kautta p\u00e4\u00e4si navetan vinttiin. Liuska oli melkein pihan tasolla, nousi vain v\u00e4h\u00e4n yl\u00f6sp\u00e4in. Vintiss\u00e4 kauimmaisessa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 pidettiin hein\u00e4\u00e4 ja olkia, jotka pudotettiin luukun kautta alakertaan lehmille. Vintin sein\u00e4t tehty hirrest\u00e4. Vintill\u00e4 pihan puoleisessa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 pidetiin sekalaista tavaraa, eli toimi varastona. Heti liuskan j\u00e4lkeen kuvassa vasemmalla puolella sijaitsi AIV-s\u00e4ili\u00f6, joka oli Rouhiaisten tekem\u00e4.<\/p>\n<p>Navetta sijaitsi alakerrassa, sein\u00e4t olivat kive\u00e4. Navetassa pidettiin lehmi\u00e4 ja vasikoita. Navetan molemmin puolin oli ovet, jota kautta ajettiin sonnat pois navetasta.<\/p>\n<p>Navettarakennuksen ja saunan v\u00e4liin valettiin 1939 sikalan perustukset. Rakentaminen j\u00e4i kesken sotien vuoksi, tiilet ja laudat oli jo valmistettu.<\/p>\n<p>8. Sauna<\/p>\n<p>Saunan ja kellarin v\u00e4liss\u00e4 oli kaivo. Saunassa kuvassa vasemmalla puolella sijaitsi saunatilat ja oikealla vesikeitti\u00f6. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi 1930-luvun alkupuolella Matti Montosen ruumis p\u00e4\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytettyn\u00e4 pois. Itsemurha vai murha? T\u00e4st\u00e4 ei ikin\u00e4 saatu lopullista selvyytt\u00e4.<\/p>\n<p>9. Kellari<\/p>\n<p>Valettu betonikellari oli Rouhiaisten tekem\u00e4.<\/p>\n<p>10. Lammasnavetta<\/p>\n<p>Tien toisella puolella sijaitsi lammasnavetaksi kutsuttu hirsirakenteinen rakennelma. Lammasnavetta on purettu eik\u00e4 perustuksia n\u00e4y. Lammasnavetassa kuvasta katsoen ylimm\u00e4isen\u00e4 pidettiin lampaita, keskell\u00e4 oli tila kahdelle hevoselle (pilttuut tien suuntaisesti, pilttuissa edess\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6kaukalo) ja alapuolella pidettiin hiehoja. Lammasnavetan edess\u00e4 sijaitsi kuisti, jossa pidettiin ainakin rehua.<\/p>\n<p>Lammasnavetan ja mets\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 oli puuton alue, jossa sijaitsivat haat ja lehmien lypsypaikka.<\/p>\n<p>11. Puimala<\/p>\n<p>Tien toisella puolella sijaitsi my\u00f6s puimala, jota ei nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 ole. Puimala oli kahdessa tasossa (ei kahdessa kerroksessa). Alemmalla tasolla s\u00e4ilytettiin olkia. Ylemm\u00e4n osion molemmin puolin oli ovet, jotta puimalan l\u00e4pi pystyi ajamaan. Ylemm\u00e4ll\u00e4 tasolla sijaitsi puimakone sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6moottori, jonka avulla puimakonetta k\u00e4ytettiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tontin pihapiiri 1. P\u00e4\u00e4rakennus P\u00e4\u00e4rakennuksesta tarkempi kuvaus erikseen. Ullakolla ei s\u00e4ilytetty mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4. Kymmenvuotias Aulis piilotti lelunsa ullakolle ennen evakkoon l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Vuonna 1991 Kaukolan matkalla Aulis yritti p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan ullakolle, oliko lelut viel\u00e4 tallella, mutta pihapiirist\u00e4 ei l\u00f6ytynyt tarpeeksi pitki\u00e4 tikkaita. Toisella k\u00e4ynnill\u00e4 1992 tarpeeksi pitk\u00e4t tikkaat l\u00f6ytyiv\u00e4t, mutta nykyiset is\u00e4nn\u00e4t kielsiv\u00e4t ullakolle menon. Tuskinpa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/204"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=204"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":207,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}