Olin pellavatukkainen poikanen, oli helteinen kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4. K\u00e4velin peltojen reunustamaa savipohjaista k\u00e4rrytiet\u00e4 pihapiirist\u00e4 kohti mets\u00e4nreunaa. Oikealla puolella n\u00e4kyi naapurin v\u00e4ke\u00e4 kuokkimassa peltoa, pellon takana m\u00e4ell\u00e4 oli vasta rakennettu taloryhm\u00e4. Kuulin takaa p\u00e4in kottaraisen laulun ja k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan, mink\u00e4 pes\u00e4n asukas oli \u00e4\u00e4ness\u00e4. N\u00e4in kotini m\u00e4nnikk\u00f6isell\u00e4 niemell\u00e4, oikealla oli punatiilinen, vastarakennettu navettarakennus ja sen takana aivan rannassa keltas\u00e4vyinen asuinrakennus. Pihapiirin molemmilta puolilla peltojen takana aukesi n\u00e4kym\u00e4 matalalle kortteikkoa, ulpukoita ja kaislaa kasvavaan j\u00e4rven rantaan. Kauempana oikealla oli niittym\u00e4isen kannaksen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 niemeke, melkein saari, jossa kasvoi pari m\u00e4nty\u00e4 tihe\u00e4n pajukon keskell\u00e4, kutsuimme niemekett\u00e4 Kakspet\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nnyin puisen postilaatikon kohdalla vasemmalle. Vajaan sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tien oikealla puolella nousevalla rinteell\u00e4 oli sirkkelisahausty\u00f6maa, jossa h\u00f6yrykoneen savupiipusta levisi maisemaan sininen savu. Rinteelt\u00e4 oli raivattu kannot pois edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Sirkkelin takana oli rimoista tehty portti, josta karja ohjattiin aamuisin mets\u00e4laitumelle. Tie jatkui portin ohi pitkin mets\u00e4n reunaa, sit\u00e4 my\u00f6ten p\u00e4\u00e4si maantielle, jonka toisella puolella oli kartano. Kartanon pihan l\u00e4pi kuljettiin Kalliolinnaan, joka oli vanha, suuri huvila, olimme asuneet siin\u00e4 yhden talven yli.<\/p>\n
Kuuntelin sirkkelin \u00e4\u00e4nt\u00e4, sitten suuntasin sit\u00e4 kohti ja odotin, kunnes joku sen \u00e4\u00e4ress\u00e4 ty\u00f6skentelevist\u00e4 huomasi minut. Korotin \u00e4\u00e4neni: “\u00e4it k\u00e4sk sy\u00f6m\u00e4\u00e4!”. Kun sirkkelip\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ollut puu oli sahattu, siirtyi joku h\u00f6yrykoneen luokse ja k\u00e4\u00e4nsi vipua. Ter\u00e4lle vauhtia antaneen h\u00f6yrykoneen vauhti hiljeni ja pys\u00e4htyi lopulta hauskasti puhahdellen, sen j\u00e4lkeen tulleen hiljaisuuden huomasi. Savupiipusta kohosi viel\u00e4 ohut vana ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n levisi vaseliinin haju. Sahan sivulla oli valkoisia lankku- ja lautapinoja, my\u00f6s kasa pintoja ja rimoja.<\/p>\n
Sahurina toimi is\u00e4ni, h\u00e4n pyyhk\u00e4isi hien niskastaan ja kaivoi esiin viilan, sipaisi purut ja kaarnanpalat pois sy\u00f6tt\u00f6p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4, istahti sille ja alkoi piikki kerrallaan teroittamaan ter\u00e4\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n kopautteli ter\u00e4n piikkej\u00e4 oikean harituksen aikaansaamiseksi. Keskittynytt\u00e4 ilmett\u00e4 oli hauska katsella.<\/p>\n
Joku oli t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin ehtinyt l\u00e4hte\u00e4 hevosella liikkeelle, tien suunnasta kuului kovapy\u00f6r\u00e4isen k\u00e4rryn kolina. K\u00e4rryn matalalla lavalla tyhji\u00e4 puusaaveja. Hevosen nimi oli Jehu. Suunta oli pihan ohi kohti rantaa, jossa matka jatkuisi kaislaa kasvavaa, matalaa savipohjaa my\u00f6ten niin, ett\u00e4 saavit voitiin vaivatta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vesi tarvittiin h\u00f6yrykonetta varten.<\/p>\n
Toinen mies h\u00e4\u00e4ri sirkkelin takapuolella, sielt\u00e4 kuului suhahdus kookkaan purulapion koukatessa ter\u00e4n alla olevasta kuopasta pihkalle tuoksuvaa purua, joka singahti sitten kookkaaksi kasvaneeseen kasaan. Sahan vierell\u00e4 olevasta puupinosta vieri tukkisaksien liikkeelle panemana tukkeja l\u00e4hemm\u00e4s sirkkeli\u00e4. Tauon j\u00e4lkeen ne nostettaisiin yksi kerrallaan sy\u00f6tt\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle. Olin kuullut, ett\u00e4 t\u00e4lle rinteelle nousisi t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 puimalarakennus, jota varten tarvittiin sek\u00e4 parruja, lankkuja ett\u00e4 lautoja. Tukit oli ajettu mets\u00e4st\u00e4 paikalle jo kev\u00e4ttalvella, niiden takana odotti vuoroaan naapurien paikalle tuomia tukkeja, jotka sahattaisiin omien puiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Puupinosta pyr\u00e4hti lentoon pieni lintu, pes\u00e4 oli tukkien v\u00e4liss\u00e4 ja lintu oli huolestunut uhkaavasta vaarasta, pikkuruiset poikaset aukoivat pes\u00e4ss\u00e4 suutaan. Joku oli sanonut lintua peukaloiseksi ja sen liikkeit\u00e4 oli seurattu p\u00e4ivien ajan. Olisi s\u00e4\u00e4li rikkoa linnun koti, olihan emo rohkeasti kantanut pesueelleen ruokaa v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 tapahtuvasta metelist\u00e4. Joku otti pes\u00e4n k\u00e4teens\u00e4 ja antoi sen minulle. Katselin ymp\u00e4rilleni keksi\u00e4kseni, minne voisin panna sen niin, ett\u00e4 emo tuntisi paikan turvalliseksi. Sivummalla oli kanto, joka sai toimia pes\u00e4n alustana.<\/p>\n
L\u00e4hdimme kaikki kohti taloa. Postilaatikossa ei ollut viel\u00e4 lehte\u00e4, naapuri toisi sen osuuskaupalla olevasta postista vasta iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Naapureiden kesken oli sovittu postinkantovuoroista. Lehti olisi saapuessaan p\u00e4iv\u00e4n vanha, siin\u00e4 olevista sarjakuvista piden erityisesti Aapelista sek\u00e4 Villest\u00e4 ja Maijasta.<\/p>\n
Is\u00e4 oli aamulla nostanut verkot ja saaliina oli kookkaita ahvenia, kalakeitto maistui kaikille. Tauon j\u00e4lkeen v\u00e4ki palasi takaisin sahaukselle. Seurasin mukana, istuin k\u00e4rryn kyytiin ja kuoppakohdissa vesi l\u00e4ikkyi paidan selk\u00e4mykselle. Hevonen ohjattiin h\u00f6yrykoneen vierelle, josta t\u00e4ysi saavi nostettiin koneen sivulla olevan putken alle. Tiesin, ett\u00e4 vesi muuttuisi kuumetessaan h\u00f6yryksi, joka liikutti sylinteriss\u00e4 liikkuvaa m\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja joka taas m\u00e4nn\u00e4n varren avulla pani koneen mutkalla olevan akselin p\u00e4\u00e4s\u00e4 olevan hihnapy\u00f6r\u00e4n py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Paikalle ensimm\u00e4isen\u00e4 saapunut oli lis\u00e4nnyt tulipes\u00e4\u00e4n puita, joten l\u00e4mp\u00f6 oli jo nous ussa. Is\u00e4 siveli rasvaa joihinkin koneen osiin, seurasi mittarista paineen kohoamista ja kohta kuului: “Eik\u00f6h\u00e4 aleta!”<\/p>\n
Kone py\u00f6r\u00e4hti hihnasta vet\u00e4en hitaasti k\u00e4yntiin, tarvittiin muutama s\u00e4\u00e4t\u00f6 koneen vivuista ja koneen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 hauskasti py\u00f6riv\u00e4t pallukat, joita olin kuullut nimitett\u00e4v\u00e4n rekulaattoreiksi, kohosivat v\u00e4hitellen ylemm\u00e4s. Kone saavutti t\u00e4yden nopeuden, jolloin vipuja siirrettiin uuteen asentoon ja miehet siirtyiv\u00e4t sirkkelin \u00e4\u00e4relle. Tukki kolahti sirkkelip\u00f6yd\u00e4lle, liukui puisten rullien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kohti ter\u00e4\u00e4 ja pian tukista leikkautui irti siivu purusuihkun lent\u00e4ess\u00e4 alla olevaan kuoppaan.<\/p>\n
Lintu oli ruokatauon aikana ruokkinut poikasiaan uudessa paikassa, mutta saapuessamme se oli j\u00e4\u00e4nyt pensaan oksalle tarkastelemaan tilannetta. Todettuaan, ett\u00e4 kukaan ei h\u00e4irinnyt sit\u00e4, se pyr\u00e4hti lentoon, pyydysti tukkikasan yl\u00e4puolelta hy\u00f6nteisen ja kiikutti sen poikasilleen.<\/p>\n
Pari vuotta my\u00f6hemmin<\/b><\/p>\n
Touhusin tuolla samalla rinteell\u00e4 muiden kanssa, kes\u00e4loma oli juuri alkanut ja taas oli sahaus menossa. Nyt rinteell\u00e4 kohosi suuri, punamullalla maalattu latorakennus ja sahoja olikin kaksi, v\u00e4ke\u00e4 my\u00f6s enemm\u00e4n ty\u00f6n touhussa.<\/p>\n
Molemmat sirkkelit saivat voimansa kookkaan, punaisen traktorin sivulla py\u00f6riv\u00e4st\u00e4 hihnapy\u00f6r\u00e4st\u00e4. Traktori oli saatu edellisen\u00e4 talvena ja muistin, kuinka koulusta tullessani olin tutkinut sit\u00e4 ihastellen, oli ollut kova syd\u00e4ntalven pakkanen ja paljon lunta.<\/p>\n
Rakennustoiminta jatkui kyl\u00e4ss\u00e4 edelleen vilkkaana ja sahaamista riitti. Uudella, vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmistuneella toisella sirkkelill\u00e4 sahattiin tukista pinnat irti, sitten syntynyt nelikulmainen aihio vivuttiin toisen sirkkelin p\u00f6yd\u00e4lle, jossa se halkesi laudoiksi tai lankuiksi. Traktorin voima riitti molemmille sahoille, kun sahattavaa sy\u00f6tettiin vuorotellen. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 toinen sirkkeleist\u00e4 siirrett\u00e4isiin muualle, miss\u00e4 sahaaminen jatkuisi pitk\u00e4lle loppukes\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tauolla katselin maisemaa, rannan niemekkeest\u00e4 oli raivattu pajut pois, pet\u00e4j\u00e4t erottuivat komeana. Tapasin istuskella niemen kivill\u00e4 ja onkia ahvenia. Joskus teimme sinne nuotion.<\/p>\n
Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin<\/b><\/p>\n
Tarkastelin n\u00e4kym\u00e4\u00e4 taas samalla rinteell\u00e4, nyt lumen talvella kasaan painaman ladon j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Asuimme toisella paikkakunnalla, lapset olivat jo rippikoului\u00e4ss\u00e4. Olimme sopineet hirsiveist\u00e4m\u00f6n kanssa hirsikehikon toimituksesta, se nousisi pellon takana n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n rantaan, jossa meill\u00e4 oli nyt rantatontti, vieress\u00e4 toinen tontti veljell\u00e4ni. Tonttien vasemmalla puolella n\u00e4kyi matala niemeke, jota olimme kutsuneeet Kakspet\u00e4j\u00e4ksi. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 talvena olivat molemmat m\u00e4nnyt kuolleet j\u00e4\u00e4poltteen seurauksena, siell\u00e4 n\u00e4kyi nuorempien puiden keskell\u00e4 vain yksi kelottunut pet\u00e4j\u00e4.<\/p>\n
Olimme sopineet, ett\u00e4 voisin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luhistuneen ladon lautoja betonilaudoitukseen ja soveltuivathan ne moneen muuhunkin tarkoitukseen rakentamisaikana. Juhannuksen j\u00e4lkeen pystytt\u00e4isimme rantaan keittokatoksen ja majoittuisimme rakentamisen ajaksi hein\u00e4\u00e4 kasvavalla pellolla telttoihin.<\/p>\n
Muistelin, kuinka lapsuudessani t\u00e4ll\u00e4 samaisella rinteell\u00e4 oli kes\u00e4isin ollut hy\u00f6rin\u00e4. Rakentaminen kyl\u00e4ss\u00e4 oli laantunut jo ajat sitten. Karja oli laitumella tien toisella puolen, joissakin kyl\u00e4n taloissa oli luovuttu jo karjan pit\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Toista sirkkeleist\u00e4 oli k\u00e4ytetty kotitarvesahaukseen viel\u00e4 vuosien ajan ja pellon reunassa oli aina ollut lautapino, josta tarvitsija otti puutavaraa, kun oli rakentamisen, korjaamisen tai kalusteiden nikkaroimisen tarve. T\u00e4m\u00e4n sirkkelin puuosat oli jossakin vaiheessa uusittu, mutta vuosien saatossa nekin olivat lahonneet ja painuneet vinoon.<\/p>\n
Olimme muutama vuosi sitten korjanneet sen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset pois viimeiselt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6paikaltaan navetan tuntumasta, kun rantatontille johtava tie tehtiin juuri siihen kohtaan. Mietiskelin, kumpi niist\u00e4 kahdesta sirkkelist\u00e4 oli mahtanut olla t\u00e4m\u00e4 viimeksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut, koneikon rakenteesta sen olisi pystynyt p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen sahoista oli tuotu mukana Karjalasta ja sill\u00e4 oli sahattu sodan j\u00e4lkeen usean vuoden ajan Paneliassa, kunnes sitten olimme muuttaneet t\u00e4nne.<\/p>\n
Muistin, ett\u00e4 joitakin vuosia sitten olimme set\u00e4ni luona Tapiossa lastanneet yhden sirkkelin metalliosat farmariautoni tavaratilaan ja tuoneet ne t\u00e4nne. Is\u00e4n aikomuksena taisi olla kunnostaa n\u00e4ist\u00e4 osista viel\u00e4 toimiva sirkkeli. Olikohan se oli tuotu Tapioon Totlammilta vai oliko se toinen n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4? Tapiossa oli voimal\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty isokokoista, raskasta, valurautakuorista Str\u00f6mberg-s\u00e4hk\u00f6moottoria.<\/p>\n
Nyt en ollutkaan en\u00e4\u00e4 varma, oliko sirkkeleit\u00e4 ollut kaikkiaan kaksi vai per\u00e4ti kolme.<\/p>\n
Vuosien j\u00e4lkeen edellisest\u00e4<\/b><\/p>\n
Sukuseuran hallitus kokoontui jo toisen kerran m\u00f6kill\u00e4mme. Edellisell\u00e4 kerralla oli pidetty sukuseuran kymmenvuotiskokousta naapurissa ja hallituksen kokous pidettiin m\u00f6kill\u00e4mme. Muistin, kuinka joku oli ihastellut niemekkeess\u00e4 olevaa keloa. Kukaan ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt niemekkeest\u00e4 nime\u00e4 Kakspet\u00e4j\u00e4. Rantaa oli ruopattu ja maat nostettu niemekkeeseen johtavalle kannakselle.<\/p>\n
Keskustelimme nyt pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kokouksessa sukuseuran kotisivuista, joista oli p\u00e4\u00e4tetty edellisen kes\u00e4n laivakokouksessa. Mietiskelimme aiheita, jotka sopisivat kotisivuille.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mieleeni tuli muistikuva lapsuuteni ajan sirkkelisahauksista. Yritin palauttaa mieleeni, mit\u00e4 olin kuullut kerrottavan vanhemmista ajoista ja sain ajatuksen koota omat muistikuvani talteen. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n olisi yksi sopiva aihe sukuseuralle.<\/p>\n
Pari vuotta edellisest\u00e4<\/b><\/p>\n
Olin viime talvena keskustelut veljeni Tapion kanssa ajatuksesta ker\u00e4t\u00e4 talteen sukuumme liittyv\u00e4n sirkkelisahaustoiminnan vaiheet. Tapio muisti niit\u00e4 ajalta ennen sotaa ja joiltakin osin sen j\u00e4lkeenkin. Sotav\u00e4ki, mets\u00e4koulu ja siirtyminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n muualle kuitenkin katkoivat noita h\u00e4nen muistitietojaan. Voisimme t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 noiden vuosien tiedot muilta sukulaisilta. Ryhdyin kirjaamaan omia muistikuviani pohjustukseksi. Ehk\u00e4 joku t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja korjaa niit\u00e4 edelleen.<\/p>\n
K\u00e4vimme viikonloppuna m\u00f6kill\u00e4 ulkoiluttamassa koiria. Talven myrskyt olivat murtaneet niemess\u00e4 olleen kelottuneen m\u00e4nnyn rungon, se nojasi apean n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 l\u00e4heiseen koivuun. Siit\u00e4kin on tulossa vain muistikuva.<\/p>\n
25.2.2002<\/p>\n
Seppo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olin pellavatukkainen poikanen, oli helteinen kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4. K\u00e4velin peltojen reunustamaa savipohjaista k\u00e4rrytiet\u00e4 pihapiirist\u00e4 kohti mets\u00e4nreunaa. Oikealla puolella n\u00e4kyi naapurin v\u00e4ke\u00e4 kuokkimassa peltoa, pellon takana m\u00e4ell\u00e4 oli vasta rakennettu taloryhm\u00e4. Kuulin takaa p\u00e4in kottaraisen laulun ja k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan, mink\u00e4 pes\u00e4n asukas oli \u00e4\u00e4ness\u00e4. N\u00e4in kotini m\u00e4nnikk\u00f6isell\u00e4 niemell\u00e4, oikealla oli punatiilinen, vastarakennettu navettarakennus ja sen takana aivan rannassa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/397"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=397"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":398,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions\/398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rouhiainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}