Rouhiaisen Sukuseura ry. perustettiin tammikuussa 1987 Tampereella, perustamispäätös oli edelliseltä kesältä Ruovedellä. Sukumme oli joutunut lähtemään evakkoon Kannakselta Kaukolan pitäjästä, jossa se oli asunut vuosisatoja.
Ennen sukuseuran perustamista oli sukututkimus, jonka oli allekirjoittanut arkistonhoitaja Kyösti Väänänen Mikkelissä syyskuun 29 p:nä 1982 (Lakkautettujen Seurakuntien Keskusarkisto).
Sukuseuraa perustaessamme tiedettiin kertoa, että sukumme ulottui Kaukolassa 1700-luvun alkupuolella eläneeseen Penttiin asti. Sääntöihin määriteltiin, että sukuseuran jäseniä voivat olla Kaukolan Pentti Rouhiaisen jälkeläiset ja sukuun avioliiton kautta tulleet.
Sukuseuran hallitus päätti 1980-luvun lopulla teettää selvityksen varhaisimmista suvun tiedoista. Työ annettiin Karjala-liiton sittemmin eläkkeelle jääneelle sukututkijalle Heljä Pullille.
Ensimmäinen vastaus Pullilta saatiin 31.8.1988, kun hän kommentoi sukuseuramme silloisen esimiehen Veikko Rouhiaisen kokoamaa sukupolkua.
Mukana seurasi saatekirje:
| Palautan ohessa Kaukolan Rouhiaisten sukupuun alun, johon olen tehnyt eräitä lisäyksiä. Esko Rouhiaisesta (k. ennen 1724) ei koskaan saada muita tietoja, kun asiakirjoja ei ole ajalta 1697-1723. Esko Pentinpojan syntymävuosi voi olla vaikka 1712 kuoliniästä päätellen. Rpk:ssa 1753-64 hän on sitä paitsi vanhempi veli. – Vanhempien rippikirjojen syntymävuodet eivät välttämättä ole aivan oikeita, kun niiltä ajoilta ei ole ollut syntyneitten luetteloita. Pietari (s. 1714/rpk.) on selvästi Eskon veli, vaikka häntä ei jostakin syystä olekaan merkitty henkikirjaan 1724. Ihan oikea sukujohto tämä on. Jos olisi oikein hyvä tuuri, niin 1600-luvun tuomiokirjoista voisi löytää joitakin jälkiä varhaisemmista sukupolvista. Etukäteen ei kuitenkaan tiedä. Terveisin Heljä Pulli, sukututkija |
Saatekirjeessä olleen vihjeen perusteella päätti hallitus antaa Pullille jatkotehtävän eli poimia tuomiokirjojen otteet Räisälän käräjiltä niissä tapauksissa, jolloin asiakirjassa mainittiin Rouhiainen. Tutkimuksen edistyessä saimme väliaikatietoja (saatekirjeiden päiväyksissä on virheitä, tässä ne on järjestetty loogiseen aikajärjestykseen).
Saatekirje 16.5.1990:
| Tuomiokirjojen tutkiminen edistyy, mutta on hitaanpuoleista, kun niiden lukeminen mikrofilmeistä väsyttää silmiä niin, ettei jaksa kovin pitkää aikaa lukea yhteen menoon. Lisäksi Rouhiaiset ovat varsin usein mukana mitä moninaisimmissa käräjäjutuissa. Kun olen jo kirjoittanut puhtaaksi ja kääntänyt nipun käräjäjuttuja, lähetän ne ohessa. Kaikenlaista sitä on Räisälässä sattunut ja tapahtunut 1600-luvulla… Lisää tulee, kun saan valmiiksi. Hyvää Kesää ja hauskoja lukuhetkiä! |
Saatekirje 14.12.1990:
| Ohessa joukko tuomiokirjojen otteita Räisälän käräjiltä ja valojäljennös v:n 1692 otteesta näytteeksi sen ajan kirjoitustyylistä. Lisää tulee ensi vuoden puolella. Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. |
Saatekirje 21.1.1991:
| Ohessa tulee viimeinen nippu tuomiokirjaotteita. Nyt ne saa järjestetyksi aikajärjestykseen ja pääsee lukemaan kunnolla, kuka oli tehnyt mitä. On siinä yksi todellinen jatkokertomuskin. On mahdollista, että jokin juttu on jäänyt pois, kun nimet eivät aina ole noissa vanhoissa papereissa oikein selviä, mutta ei niitä pitäisi olla monia; uskaltaisin arvioida, että korkeintaan pari kpl. Olen sen verran tarkkaan käynyt sivut läpi. Jos on kysyttävää, niin minut voi tavoittaa kotinumerosta, sillä minulla ei enää ole päivystystä Liitossa, vaikka vielä teenkin muutaman keskeneräisen työn loppuun.
Sukututkinusterveisin,
Heljä Pulli |
Näin olimme viime hetkellä saaneet tämän asiantuntevan tutkijan kokoamaan aineiston käyttöömme. Tässä yhteenvedossa Heljä Pulli totesi, että henkikirjoissa 1683-1696 mainittu Pentti Rouhiainen on Kaukolan kylän Rouhiaisten kantaisä ja hänen poikansa Esko mainitaan tuomiokirjoissa 1702 ja 1703.
Saamastamme nipusta löytyi 42 eri tuomiota, joista pystytään kohdistamaan 14 kpl oman sukumme esi-isiin.
Esimerkkinä tuolloin kirjoitetusta ruotsin kielestä olkoon nipussa kolmantena ollut tuomio Räisälän syyskäräjiltä 2-3.9.1667 s. 788:
| Afsadhes Bengt Rouhiaijnen i Kauckola att bettala 1 Tr hafre för dett hans swijn före Jacob Måndoijnen Upätit hafva, som några af’ Nembden bekänna och Hinrich Hettin skall sådant uthmthä. |
Pullin suomennos tästä kuuluu:
| Tuomittiin Pentti Rouhiainen Kaukolasta maksamaan 1 tynnyri kauraa, koska hänen sikansa ovat syöneet (ne) Jaakko Montoselta. Eräät lautakunnan jäsenet todistavat tämän ja Heikki Henttinsen tulee ne ulosmitata. |
Epäilemättä tässäkin tuomiossa oli kysymys esi-isästämme, vaikka se ei sanamuodosta käykään ilmi. Pentti Rouhiaiseen liittyvät tuomiokirjat löytyvät liitteestä tuomiokirjat Pentin perheestä. Samalla alueella, niin Räisälässä kuin muissakin lähikunnissa oli tuolloin jo monessa kylässä Rouhiaisia. Tuomiokirjoista, joita ei voida yhdistää esi-isiimme on koottu liiteaineisto muut Rouhiaiset.
Kaukolan kylän Rouhiaisista oli Pulli koonnut sukupolun alun alkaen 1600-luvulla eläneestä Pentistä. Pulli oli koonnut myös tuomiokirjoissa mainituista muista Rouhiaisista perhekuntia, joiden sukuyhteyttä esi-isäämme emme tässä vaiheessa saa tietää. Jääsken kihlakunnan historia-teoksessa mainitaan 1600-luvun alkupuolella Rouhialan kylän Rouhiaisille samoja etunimiä kuin tapaamme muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Kaukolassa ja Räisälässä. Poikalapselle annettiin usein isän, isoisän tai sedän nimi samoin kuin tytölle vastaava lähisukulaisen etunimi. Voimme vain arvata, tulivatko Rouhiaiset Jääsken Rouhialasta Räisälään/Kaukolaan Ruotsin vallattua alueen Venäjältä.
Rouhiaisen sukunimen mainitaan Jääsken kihlakunnan historia-teoksessa olevan todella vanha.“Rouhialan kylä on saanut nimensä sukunimestä Rouhiainen, joka on peräisin ajalta ennen Pähkinäsaaren rauhaa.” Kyseinen rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä sovittiin vuonna 1323. Karjala-lehdessä olleen maininnan mukaan kylästä on nyt tekeillä kylähistoria.
Keräilyn ja erilaisiin historiakirjoihin tutustumisen tuloksena olen saanut aikaan yhteenvetoja ja sukupuuluonnoksia. Saatoin jakaa 10-vuotisjuhlakokouksessa parikymmentä sivua sisältävän monisteen “Rouhiaisten yksitoista sukupolvea Kaukolassa”.
Sukuseuran hallitus päätti myös kerätä talteen tietoja suvun kantapaikoista ja perhekuntien vaiheista. Aineistoa ehdittiin koota myös nyt jo edesmenneiltä sukulaisilta. Tallessa on myös kopioita vanhoista asiakirjoista, niin ikään käytettävissämme on ääninauhoja edesmenneiden sukulaistemme kertomana, valitettavasti tässä asiassa emme vain olleet liikkeellä riittävän ajoissa. Evakkotie muodosti erityisen vaiheen sukumme vaiheissa, samoin sitten käyntimme kotipaikoilla vuosina 1991 ja 1992.
Kokouksessa 1999 päätimme mm. Internet-tiimistä ja historiatiimistä sekä sukuseuramme tietojen viemisestä Internetiin. Hallitus kiittää toimeksi saaneita, erityisesti Eeva-Kaisa Rouhiaista Jyväskylästä. Toivomme lukijoiden viihtyvän sivujemme parissa. Saimme syksyllä 1999 yhteyden vuoden nuoreen arkkitehtiin Sari Kivimäkeen, joka oli kesällä 1998 kartoittamassa Kannaksella vanhoja kiinteistöjä ja niiden pihapiirejä. Hän oli ollut majoituneena syntymäkodissani Tontilla. Tätä tietoa seurasi runsas sähköpostiviestien vaihto ja pikainen historiatiimin palaveri tietojen tarkentamiseksi. Kartoitusryhmä tulee saamaan runsaasti täydentävää tietoa. Saimme tietoja talon vaiheista talvisodan ja jatkosodan välissä sekä sitten vuoden 1944 jälkeen.
Toivomme sivuilla kävijöiltä kommentteja ja palautetta lisätäksemme ja parantaaksemme sivujen sisältöä. Palaute on tervetullutta myös sukumme ulkopuolelta, mikäli lukijalla on yhteisiä kokemuksia sukumme kanssa. Näin saatamme laajentaa näkökulmaa edelleen.
Seppo Rouhiainen
15.12.99
Jämsänkoski
